Kysy museolta! Helsingin kaupunginmuseo vastaa kysymyksiisi Helsingin historiasta sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaamme kysymyksiin kahden viikon aikana. Kesällä tulleisiin kysymyksiin vastaamme viimeistään elokuussa. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Kalliolinnankatu 1 historiaa
Saksan Helsingin suurlähetystö toimi vuosina 1928–1944 Kaivopuistossa osoitteessa Itäinen Puistotie 6 – Kalliolinnantie 1. Sodan jälkeen rakennus luovutettiin muun saksalaisomaisuuden tapaan Neuvostoliitolle ja nykyään se on käytössä Venäjän suurlähetystön lasten kouluna. Rakennuksen alkuperästä löytyy vaatimattomasti tietoa. Korttelikirja Puhvelista punatulkkuun (1977) kertoo seuraavaa: ”Omistaja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto. Piirtänyt saksalainen arkkitehti Schäfer, valmistunut 1920-luvun lopulla. Entinen Saksan lähetystötalo, nykyisin Neuvostoliiton suurlähetystön lasten koulu.” Koska talo on rakennettu? Vuonna 1928, jolloin suurlähetystö aloitti siinä toimintansa, vai jo aiemmin? Ja kuka oli arkkitehti Schäfer? Voisiko hän olla Philipp Schäfer, tunnettu saksalainen tavarataloarkkitehti? Täältä löytyy kuva rakennuksesta: http://www.toinenlinja.fi/fi/01705
arkkitehti Mikko Lindqvist vastaa:
Hei,
tiedustelit Kalliolinnantie 1 historiasta. Vuonna 1997 laaditusta Kaivopuiston rakennusinventoinnista ei valitettavasti löydy tietoja kaikkiin kysymyksiin. Rakennus on suunniteltu ja valmistunut 1927-28. Tuolloin toteutettu tiilirakenteinen uudisrakennus suunniteltiin lähetystön tarpeisiin. Rakennukseen sijoittui edustustiloja, toimistoja ja vierashuoneita. Varsinaista residenssiä ei ilmeisesti rakennukseen sijoitettu. Rakennuksen suunnitteli rakennuslupapiirustusten mukaan Regierungsbaurat Schäfer, joka edusti siis Saksan rakennushallintoa. Kohteeseen liitettiin v. 1943 kallioon louhittu väestönsuoja. Vuonna 1972 SNTL:n kaupallisen edustuston tiloja kunnostettiin ja laajennettiin arkkitehti Eino Tuompon suunnitelmien mukaan. Tuohon vaiheeseen sijoittuu myös rakennuksen korotuskerros. Saksalaisomistuksessa on ollut joltinenkin joukko helsinkiläisiä kiinteistöjä, sekä yksityisiä että valtion omistamia, jotka kaikki siirtyivät sodan jälkeen Neuvostoliiton hallintaan. Nämä kiinteistöt ja tämä historianvaihe tulisi varmasti saattaa osaltaan omana teemana historiantutkimusen piiriin.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys