Helsingin omistamat maat varsinaisen keskusta-alueen eli Vironniemen ulkopuolella jaettiin huvilatonteiksi 1840-luvulla kaupungininsinööri Gyldénin laatiman ehdotuksen mukaan. Alueita olivat lähisaarten lisäksi alueet kaupungin pohjoispuolella Vanhaankaupunkiin sekä Oulunkylän ja Pikku-Huopalahden kylän rajoille asti. Nämä jaetut palstat vuokrattiin huvilatonteiksi
ja kesäasunnon paikoiksi, puutarhoiksi, viljelysmaiksi tai laitumiksi tai varasto-, lastaus- tai teollisuusalueiksi. Gyldénin suunnitelma piti sisällään myös huvilatonttien nimet, joista osa oli jo käytössä olleita paikannimiä, osa uusia.

Lisää asiasta, mm. huvilatonttien nimistä voi lukea mm. verkostakin löytyvästä teoksesta "Helsingin kadunnimet", osa 1: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/1.html