8.11.2017

Kumpulan puistotalot

Mitä Kumpulan kampuksen alueella oli ennen? Minulla on muistikuva, että olisin lapsena (1960-luvulla) kyläillyt jonkun kaverini luona Kumpulassa. Muistini mukaan hän asui Kustaa Vaasantien vasemmalla (keskustasta päin tultaessa) puolella. Onko siinä rinteessä ollut parakkimaisia, heppoisen oloisia taloja?

Sari Saresto vastaa:

Kumpulan kampuksen nykyisellä alueella, Kumpulanmäellä, sijaitsivat niin sanotut Kumpulan puistotalot. Alue oli huonomaineinen, sitä pidettiin levottomana ja siellä harjoitettiin myös pimeän pullon kauppaa. Puistotalot olivat Ruotsista sotien jälkeen lahjaksi saatuja parakkiasumuksia. Alue kulki asukkaiden suussa pikemminkin nimellä Toukolanmäki, ja taloja kutsuttiin Toukolan puistotaloiksi tai Toukolan parakeiksi. Asunnot olivat tilapäisiksi suunniteltuja hätäasuntoja ja ne rakennettiin nopeasti sotien jälkeen. Viimeisinä vuosinaan ne olivatkin jo todella huonokuntoisia. Käytöstä talot poistuivat 70-luvulla ja suurin osa purettiin vuosien 1974–75 aikana. Nykyisellä kampusalueella ei näy enää merkkejä menneestä.

 

 

MERI-MAARIA KIIANMAA

Kommentit (2)

Anonyymi kommentoi:

Lapsuuteni Toukolanmäellä asuneena en tunnista huonomaineisuutta. Siellä asui paljon lapsiperheitä ja evakkojakin. Elämä oli päinvastoin yhteisöllistä. Joukkoon tietenkin mahtui trokareitakin. Poliisien käynnit olivat harvinaisia. Toukolassa oli oma alakoulu josta sitten siirryttiin kolmannelle luokalle joko Vallilan tai Käpylän kouluihin. Kun uusi koulu Vallilaan Mäkelänkadun varteen saatiin valmiiksi niin sitten siirryttiin sinne. Sen koulun perustuksethan olivat valmistuneet ennen sotia mutta rakentamatta jäi. Minulla on vain hyviä muistoja Toukolanmäestä. Tosin siellä oli ulkovessat ja kantovesi mutta luontoa oli yllin kyllin talojen välissä lasten leikkiä. Myös oli saunarakennus ja usempi vesipiste "kaivo". Leikkikenttä joka talvella jäädytettiin luistinradaksi. Perheeni asui siellä n. vv 1947-57. Meitä oli viisi henkeä. Ensin Mustikkatiellä ja sitten Kirsikkatiellä. Mainittakoon että Arabian keramiikkataiteilija Inkeri Leivo ja taiteijaprofessori, valokuvaaja Seppo Saves ovat myös Toukolanmäen kasvatteja. Veljestäni tuli fil.tri, professori ja sisarestani Hels.kaup. kanslisti. Minusta libristi. mainoshoitaja (MAT). Oikeita ihmisiä meistä kasvoi enkä tosiaan tunnista huonomaineisuutta. Ellei sitten tarkoiteta ihan loppuaikojen asukkeja. Heistä en mene takuuseen.

Margit Mannonen kommentoi:

Ihanat lapsuusmuistot Toukolasta, asuin Mustikkatiellä, eihän siellä mukavuuksia ollut, mutta ei niitä ollut 1950 luvulla monessa muussakaan paikassa.Asunnot olivat pieniä, mutta vähemmän siellä asui suurperheitä, lapsia oli kuitenkin paljon ja köyhäähän se oli ja omassa lapsuudenkodissa viinanhuuruista. Rauhallinen eikä mitenkään huonomaineinen paikka. Ihmiset tyytyivät silloin vähempään ja olivat onnellisia. alueella oli kaikki tarvittava , Elannon kauppa oli Kustaa Vaasantien varrella ja loput palvelut löytyi Intiankadulta, Toukolan alakoulu oli myös jossa minäkin kävin kaksi ensimmäistä luokkaa, siitä siirryin Mäkelän kouluun joka oli juuri valmistunut. Kesällä vietimme paljon aikaa leikkikentällä jonne kävelimme metsän läpi eväät ja pikkuveljet mukana, siellä oli myös ruokailu ( nykyinen Intian leikkipuisto). Alueella oli myös tornitalo jonka omisti ystäväni äiti, äidin veli oli Riihimäen lasin kuuluisa lasikaivertaja Erkki Käppi hän asui ja työskenteli tornissa. Itsekin muutin tornitaloon ystäväni luokse 1950 luvulla ja asuin siellä muutaman vuoden. Ihmettelen kun mistään ei löydy tietoa eikä kuvia tornitalosta, vaikka talo oli niin erikoinen ja siellä piiritettiin kuuluisaa vankikarkuri Sorjosta, hän jossain vaiheessa asuikin siinä talossa. Itseltänilöytyy kyllä pari kuvaa ja tietoa talosta jos kiinnostus heräsi.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia