Kysy museolta! Suomen maatalousmuseo Sarka vastaa kysymyksiisi maatalouden historiasta ja välineistä sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman, vastaamme kysymykseesi sähköpostilla muutaman viikon kuluessa. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Mitkä paikkakunnat näkyvät Hankkijan ensimmäisessä liikemerkissä?
Kuvan epämääräisyys johtuu siitä, että postin oli kirjeensulkijan kohdalta luonnollisesti vastaanottaja, U.L. Pyhäjärven (nyk. Karkkilaa) Paanun isäntä, Lauri Paanukoski avannut. Minä en osannut paremmin puoliskoja liittää toisiinsa, mutta asiahan tulee kyllä esille.
Kysyn 1905 perustetun Keskusosuusliike HANKKIJAn liikemerkistä, joka hallussani olevien Hankkijan pienpainatteiden esimerkkien mukaan oli käytössä ainakin 1917, ennen Suomen itsenäistymisen päivämäärää. Oli siis autonomian aika, joten paperisena, liimattavana, pyöreänä kirjeensulkijana(kin) käytetyssä liikemerkissä oli Suomen suuriruhtinaskunnan kartta (ilman Tarton rauhan, 1920 alueita, kuten Petsamoa) ja kuudella (6) pisteellä osoitettu jonkin (?) ajankohdan konttoriverkosto. Po. siemenhinnaston kannessa oli painettuna kymmenen (10) konttorin nimet, kuten oli myös 1916 vastaavassa hinnastossa, jossa ei kuitenkaan ollut käytetty em. liikemerkki-kirjeensulkijaa (eikä po. liikemerkkiä ollut myöskään painettu po. ja muihinkaan pienpainatteisiin, joita vm. minulla on runsaasti hallussani 1920-luvulta). Molemmissa siemenhinnastoissa oli autonomianajan Kaksoiskotka-postimerkki ja venäjänkieliset muut leimatut tekstit. Tulkintani mukaan liikemerkin pisteet tarkoittivat seuraavia toimipaikkoja: Helsinki, Viipuri, Kuopio, Turku, Tampere ja Pori. Mielestäni kartasta puuttuvat Jyväskylä (1915), Oulu (1915), Vaasa (=?Seinäjoki 1915) ja Joensuu (1916). Ymmärrettävät selitykset löytynevät seuraavien konttoreiden merkitsemättömyydelle kirjesulkijan/liikemerkin kartasta: Hamina (1917), Sortavala (1916). Helsinki (1917). Vm. kai tarkoittaa Pääkonttorin lisäksi varsinaisen maataloustuotteiden myyntikonttolrin perustamista. Kysymykseni kohteena ollut liikemerkki on jollakin tapaa harvinainen, koska-vaikka olin aikanaan Hankkijan palveluksessa ja olen historiafriikki, en muista missään tuolloin (1960-luku-) tavanneeni po. liikemerkkiä.
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlström vastaa:
Hei!
Käsitykseni mukaan Hankkijan ensimmäinen liikemerkki oli juuri tuo kuvassasi oleva, muodoltaan pyöreä merkki. Sen ulkokehällä lukee yläreunassa Keskusosuusliike ja alareunassa Helsinki (perustamispaikkakunta ja pääkonttorin sijainti). Kehän sisällä on Suomen kartta ja sen päällä vaakatasossa suurella kirjasinkoolla sana HANKKIJA.
Liikemerkin karttaan on merkitty kuusi paikkakuntaa: Helsinki, Kuopio, Tampere, Turku, Pori ja Viipuri, aivan kuten olit tulkinnut. Kyseessä ovat Hankkijan kuusi ensimmäistä myyntikonttoria. Helsingin konttori oli muutaman vuoden ainoa, kunnes Viipuriin ja Kuopioon perustettiin myyntikonttorit 1908, Turkuun 1910, Tampereelle 1911 ja Poriin 1914. Tästä voimme arvella, että liikemerkki ko. muodossaan otettiin käyttöön aikaisintaan 1914.
Seuraavat myyntikonttorit perustettiin vuonna 1915 Jyväskylään, Ouluun ja Vaasaan. Joensuu sai myyntikonttorinsa 1916 ja Helsinki 1917. Haminaan perustettiin muutaman vuoden toiminut erillinen varastotoimisto 1917 ja Porvooseen puolestaan vastaava vuonna 1921. 1920-luvun alussa perustettiin myyntikonttoriverkoston lisäksi myyntitoimistoja Hämeenlinnaan, Iisalmeen, Kotkaan, Lahteen, Loimaalle, Mikkeliin, Rovaniemelle ja Sortavalaan.
Hankkijan ensimmäinen liikemerkki oli käsittääkseni käytössä aina 1930-luvulle asti, jolloin kehitettiin kolmeen tarkastusmerkkiin perustuva logo. Liikemerkin käyttö lienee kuitenkin ollut vapaampaa ja väljempää kuin nykyisten yrityslogojen hyvin tarkkaan säädelty käyttö. Ohessa vuonna 1925 julkaistun kirjasen "20-vuotias Hankkija" kanteen painettu versio liikemerkistä sekä samaisessa kirjasessa julkaistu kuva Hankkijan paviljongista vuonna 1922 Tampereella järjestetystä Suomen XII Yleisestä Maatalousnäyttelystä. Liikemerkki näyttäisi kummassakin tapauksessa olevan hieman versiotu.
Hankkijan myöhempiä liikemerkkejä on käsitelty parissa aikaisemmassa Kysy museolta-kysymyksessä vuosina 2013 ja 2016. Hankkijan historiaan liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä myös Hankkijan Perinneyhdistys ry:n puoleen.
Hankkijan liikemerkki "20-vuotias Hankkija" -julkaisun kannessa.
Liikemerkki oli näkyvillä Hankkijan messupalveljogissa vuonna 1922, joskin kuvassa se näkyy huonosti. (20-vuotias Hankkija, s. 28)
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys