Kysy museolta! Suomen maatalousmuseo Sarka vastaa kysymyksiisi maatalouden historiasta ja välineistä sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman, vastaamme kysymykseesi sähköpostilla muutaman viikon kuluessa. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Miksi vanhojen aittojen ovet ovat pieniä ja kynnykset korkeita?
Miksi maatilojen vanhojen tavara-aittojen (vilja-, ruoka-, vaate-) ovet ovat niin pieniä ja kynnykset korkeita? Muistini mukaan tavallisen hirsiaitan oven kamana oli noin puolentoista metrin korkeudella maasta ja kynnys vähintään kaksi tai yleensä kolme hirsikertaa korkea. Sellaisesta lävestä ei ole viljasäkkiä ei ole helppo viedä. Olen joskus pikkupoikana sellaisen kynnyksen yli jotain nyssäköitä kujettanut ja kyllä se vaikeaa oli. Kyllä se hirsirakennus ymmärtääkseni yhdenkin hirsikerran kynnyksellä olisi koossa pysynyt. Tällaisia aittoja on esim Espoossa Glimsin talomuseossa. Vai onko kysymys siitä, että aitoissa kesäisin nukkuvien neitojen oli helpompi pitää kiihkeät kosiomiehet ulkopuolella?
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlström vastaa:
Aitat rakennettiin usein erityisen jalkarakenteen päälle, jotta ne pysyivät riittävän kuivina. Jalkarakenne eristi aitan maanpinnan kosteudesta ja ilma pääsi kiertämään lattian alitse myös lumiseen aikaan. Jalkarakenne esti samalla pieniä vahinkoeläimiä pääsemästä satoa verottamaan.
Oviaukon koolla on samankaltaisia käytännön syitä, niin aitoissa kuin muissakin rakenuksissa. Asuinrakennuksessa korkea kynnys vähensi vetoa lattianrajassa ja esimerkiksi aitassa esti lunta tuiskuamasta ovenraosta sisään. Korkea kynnys myös omalta osaltaan piti pienet tuhoeläimet poissa sisätiloista. Pieni oviaukko vähensi lämmönhukkaa, mikä asuinrakennusten lisäksi oli merkittävä seikka esimerkiksi riihien ja saunojen kohdalla.
Mikäli haluat tutustua tarkemmin erilaisiin aittoihin tai vanhojen rakennusten erityispiirteisiin tässä muutama kirjavinkki:
Niilo Valonen & Osmo Vuoristo: Suomen kansanrakennukset (Museovirasto 1994)
Alfred Kolehmainen & Veijo A. Laine: Suomalainen aitta (Otava1983)
Sirkka-Liisa Ranta & Juhani Seppovaara: Maatilan pihapiiri (SKS 2003)
Teppo Korhosen artikkeli "Talonpoikaiset rakennukset" teoksessa Sukupolvien perintö 2, Talonpoikaiskulttuurin kasvu (Kirjayhtymä 1985)
Elsa Hietalan artikkeli "Säilytyspaikoista suojeluskohteiksi - Aitoista, luhdeista ja lainajyvästöistä" teoksessa Laari 2014 - Suomen maatalousmuseo Saran vuosikirja (Suomen maatalousmuseo Sarka 2015). Laari 2014 on luettavissa myös PDF-tiedostona.
Vanhan aitan kynnys Ylä-Tihtarin tilalla Korpilahdella. Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka / Iina Wahlström (2008)
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys