Valitettavasti suomalaisten valokuvaamoiden logoista ja erilaisista kuvaajamerkinnöistä ei löydy vielä tutkimustietoa. Toki karkeita ajoituksia niiden avulla voidaan tehdä, parhaiten kuvaamoista joilta on säilynyt laajoja negatiivikokoelmia ja kuvaustyön dokumentteja kuten päiväkirjoja ja kortistoja. Tällaisia ovat esim. Daniel Nyblinin ja Victor Barsokevitschin kuvajäämistöt.

Useimmat kuvaamot numeroivat kuvaustapahtumat ja usein negatiiveihin kirjoitettiin numeron ohella myös työn tilaajan sukunimi. Näin pyrittiin varmistamaan negatiivin löytyminen arkistosta, koska varsinaiset ansiot saatiin kuvien jälkitilauksista. Monet kuvaajat kirjoittivat kuvien taakse käsin lisäksi kuvaustapahtuman numeron, sen sijaan päiväykset ovat useimmiten muiden käsialaa eivätkä siten ilmoita luotettavasti kuvausaikaa. Päiväykset ovat monesti omistajamerkintöjä joita on tehty muistinvaraisesti jälkikäteen tai kuvien käyttöhistoriaan liittyvinä kirjauksina (esim. kuvan lahjoituspäivä, kuvatun kuolin-, hautajaispäivä tms.).

Kuvissa esiintyvät logot ja muut painetut merkinnät on mahdollista sitoa suhteellisen luotettavasti mainittujen luetteloiden avulla tiettyihin aikatasoihin. Yritin 1980-luvulla testata Barsokevitschin osalta mahdollisuutta lukea kuvaajalogon ja kuvien yleistuntomerkkien kuten takasivun tekstien, vedospaperin koon, värisävyjen yleisyyden, ateljeessa käytettyjen taustakankaiden avulla kuvausaika edes joltisellakin tarkkuudella (ks. julkaisu Kukkonen: Victor Barsokevitsch, valokuvia 1893-1927. Kuopio 1987). Menettely osoittautui melko vaivalloiseksi, koska samanaikaisesti voitiin käyttää monia eri aikaan käyttöön otettuja pohjakartonkimalleja ja tarjota tilaajalle myös vaihtoehtoisia kokoja. Silti voitaneen nähdä "vuosikymmenen suosikkeja". Mallit lienevät kirjapainojen kehittämiä eikä yhtenäisiä sarjoja niistä ole tullut tietääksemme esille, osa näyttääkin alkuperältään ulkomaisilta.

Jos ongelmanne koskee joitakin yksittäiskuvia, voimme koettaa museolla auttaa niiden ajoittamisessa.