17.10.2017
Question

Saisinko lisätietoa Atelier Suoman ottamasta naisen muotokuvasta?

Naisen muotokuva, 1930-1940-luvut, Kuvaamo-Atelier Suoma.

Löysin naisen muotokuvan suvun valokuvien joukosta. Kuvan takana on leima Kuvaamo-Atelier Suoma Vironkatu 11 Helsinki. Milloin kuvaamo on ollut toiminnassa? Epäilen, että kuva on otettu 1940 luvulla, koska joukossa olleet muut naisten muotokuvat oli päivätty 1940-luvulle. Tämä kuva herätti mielenkiinnon, koska se poikkesi ihoa paljastavalla poseerauksella kovasti muista sen ajan tyypillisistä kuvista. Kuinka yleisiä vähäpukeisemmat kuvat olivat, ja keitä varten niitä mahdollisesti otettiin? Entä onko mahdollista jäljittää, kuka kuvan henkilö on?

Answer

Amanuenssi Laura Gelmi vastaa:

Kiitos kysymyksestäsi. Kuvaamo-Atelier Suomaa ei valitettavasti löydy museon tietokannasta, johon on kerätty tietoa eri valokuvaamoiden toiminnasta. Osoitehaun kautta käy kylläkin ilmi, että vuoteen 1941 osoittessa Vironkatu 11 toimi valokuvaaja Valfrid Rodaksen pitämä Valokuvaamo Rodas. Rodas kuoli 1941, joten on hyvinkin mahdollista, että kuvaamo siirtyi toiseen omistukseen ja vaihtoi samalla nimeä. Toisaalta on mahdollista, että Atelier Suoma -nimi on ollut käytössä jo Rodaksen elinaikana - kuvaamoiden nimimuutosten jäljille on toisinaan hankala päästä. Tällöin kuva saattaisi olla jo 1930-luvulta, mutta myös 1940-luku on pätevä arvio.

Lähettämässäsi esimerkkikuvassa on hieman glamourmuotokuvan henkeä. Kuvattava on selvästi laittautunut tärkeää kuvanottohetkeä varten. Suomalaisissa valokuva-ateljeissa seurattiin 1920-luvulta alkaen kansainvälisen elokuvateollisuuden trendejä, ja filmitähtien muotokuvat tulivat tutuiksi. Aikakaus- ja viikkolehdissä levinneillä kasvokuvilla ja populaarikulttuurin kuvastolla oli vaikutuksensa siihen, millaisena asiakkaat halusivat itsensä kuvattavan. Studio-olosuhteissa kuka tahansa saatiin oikeanlaisen meikin, valaistuksen, poseerauksen ja kuvakulman avulla näyttämään filmitähdeltä. Kuvia myös retusoitiin muotokuvan elävyyden ja mallin parhaiden piirteiden korostamiseksi.

1940-luvulla oli tavallista käydä ikuistamassa itsensä kaikissa tärkeissä tai vähemmän tärkeissä elämänvaiheissa. Muotokuva saatettiin otattaa joko privaatiksi muistoksi, lahjaksi tai julkisempaan edustuskäyttöön. Puolialastomat muotokuvat tai alastontutkielmat eivät olleet lainkaan tavattomia, mutta toki niiden käyttötarkoitus oli yksityisempi. Paljas pinta kuului jossain määrin modernismin ja taiteellisen kuvan ihanteisiin, ja alastonvalokuvaus eli eräänlaista kukoistusvaihetta 1930-luvulla. Johanna Frigård on tutkinut aihetta laajemmin väitöskirjassaan Alastomuuden oikeutus: Julkistettujen alastonvalokuvien moderneja ideaaleja Suomessa 1900-1940 (Suomen valokuvataiteen museo, 2008). Lisälukemistoksi voin suositella Frigårdin kirjaa aistillisista alaston- ja glamourkuvistaan tunnetusta valokuvaaja Emmi Fockista: Kuvan kaunis. Emmi Fockin valokuvia 1920-1930-luvulta (Turun maakuntamuseo, 1998).

Mikäli valokuvassasi ei ole minkäänlaisia taustamerkintöjä, henkilöllisyyden selvittäminen on valitettavasti melko hankalaa. Toisinaan sukututkimus ja vertaaminen muihin säilyneisiin valokuviin ja niissä mahdollisesti oleviin merkintöihin auttavat kuitenkin eteenpäin, ja hyvällä onnella alun perin tuntemattomat kasvot saavat nimen. Onnea selvittelyihin!

 

CommentKommentit (1)

Sirkku Dölle kommentoi:

Helsingin puhelinluettelossa vuodelta 1948 esiintyy Suoma kolmessa kohtaa: Atelier Suoma ja Valokuvaamo Suoma osoitteella Vironkatu 11 aakkosluettelossa ja ammattilais- luettelossa Valokuvaamo Suoma. Atelierin kohdalla omistajan nimi on ins.rva/ing.ska Sissi Juutilainen, Valokuvaamo Suomen kohdalla rva. S. Juutilainen. Puhelinnumerona on 35452. Vuoden 1951 puhelinluettelossa nimeä ei esiinny lainkaan.

CommentKommentoi tätä kysymystä

CommentKysy oma kysymys

PrintTulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Previous
Ladataan kuvia
Next