Kysy museolta! Helsingin kaupunginmuseo vastaa kysymyksiisi Helsingin historiasta sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaamme kysymyksiin kahden viikon aikana. Kesällä tulleisiin kysymyksiin vastaamme viimeistään elokuussa. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Valokuvaamo Pengerkatu 27
Mikä valokuvaamo on ollut Pengerkatu 27:ssä ehkä 1950-tai 1960 -luvulla, ja ketkä olleet sen kuvaajia? Relavus? Minkälainen valokuvaamo tämä oli?
tutkija Yki Hytönen vastaa:
Kiitos tiedustelusta! Hieman valaistusta hakemaasi valokuvaamoon löytyi kyllä. Vastauksen tiedot on kerätty yhdistelemällä tietoja, jotka on saatu vanhoista puhelinluetteloista, kaupunginmuseon omasta kokoelmahallintajärjestelmästä sekä FINNA-tietokannasta. Niiden perusteella voidaan sanoa seuraavaa.
Kyseessä on valokuvaamo Relavuo. Nimi Relavuo esiintyy vuodesta 1946 lähtien muodoissa Kuva-Relavuo, Kuva Relavuo ja valokuvaamo Relavuo hieman riippuen siitä, mistä lähteistä tieto löytyy. Joidenkin hajatietojen perusteella on ajateltavissa, että Relavuo-niminen valokuvaaja on toiminut jo 1930-luvulla, mutta ainakin vuodesta 1945. Jos kyse on samasta henkilöstä, hän näyttäisi toimineen ensin ilman omaa liikettä, mahdollisesti muiden palveluksessa ja on perustanut viime sotien jälkeen oman studionsa.
Relavuon kuvaamo toimi kaupunginmuseolla käytettävissä olevien tietojen mukaan sotien jälkeen ensin Fleminginkatu 17A:ssa ainakin vuoteen 1948. Tässä osoitteessa toiminta on alkanut aikaisintaan vuonna 1946. Meidän tiedoissamme osoite Pengerkatu 27C näkyy ensimmäisen kerran vuodelta 1951, mutta kuvaamoon sijaintia vuosina 1949-1950 emme voi vahvistaa. Pengerkadulla Relavuon studio toimi sitten aina vuoteen 1978. Ainakin vielä tälle vuodelle se on merkitty puhelinluetteloon. Mitään tarkempia kuvaajan nimitietoja ei luettelosta löydy. Sen paremmin mitään pitkälle meneviä päätelmiä kuvaamon mahdollisista erikoistumisaloista ei voi kerätyn tiedon pohjalta tehdä.
Yleisenä ongelmana vanhoja valokuvaamoja koskevan tiedon suhteen on, että toiminnan lakattua valokuvaamojen arkistot, niin valokuva-aineistot kuin asiakirja-aineistot, ovat hyvin usein tuhoutuneet tai vain siirretty esimerkiksi kaatopaikalle. Kuvaamojen arkistoja on säilynyt hyvin sattumanvaraisesti. Säilyneet arkistot ovat lähinnä olleet joillekin suurille, huomattaville, pitkään toimineille kuvaamoille kuuluneita kokonaisuuksia. Relavuon kohdalla on puolestaan hyvin mahdollisesti ollut kyse yksittäisen valokuvaajan pienestä studiosta. Lisäksi arkistoaineiston säilymiseen on vaikuttanut esimerkiksi valokuvausta kohtaan virinnyt laajempi kiinnostus, joka on lisääntynyt toden teolla vasta viime vuosikymmeninä.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Kommentit (3)
Elina Heikka kommentoi:
Seppo Reinikainen kommentoi:
Markku Wuorela kommentoi: