29.9.2015

Metsänhoitajana Pohjois-Suomessa?

Mitä tietoja kauttanne voi saada metsänhoitaja Frans Johan Fritjof Silénistä (s. Asikkala 1839) joka toimi ensin Inarin, sitten Kittilän alueen metsänhoitajana 1800-luvun lopulla? Olen kiinnostunut kaikista yksityiskohdista (myös valokuvista) joita voisin löytää isoäitini isoisästä.

Intendentti Leena Paaskoski vastaa:

Paras lähde suomalaisten metsänhoitajien elämäkerrallisiin tietoihin ovat metsänhoitajamatrikkelit, joista ensimmäinen julkaistiin Suomen Metsänhoitajaliiton toimesta jo vuonna 1931 (Suomen metsänhoitajat 1851–1931).

Metsänhoitaja Frans Johan Frithiof Silén syntyi Asikkalassa 12.6.1839 kruununnimismies Jean Silénin ja Erika Sofia Sarlinin poikana. Hän valmistui ylioppilaaksi Borgå gymnasiumista 15.9.1857 ja metsäkonduktööriksi Evon metsänhoito-opistosta 20.2.1866. Metsäkonduktööri oli metsänhoitotutkinnon suorittaneen metsänhoitajan nimitys ennen vakinaisen viran osoittamista. Korkeimmasta metsäopetuksesta metsähallinnon alaisena vastaava opisto oli aloittanut toimintansa virallisesti vasta 1862, joten Silén kuului noin kolmenkymmenen ensimmäisen Suomessa koulutetun metsänhoitajan joukkoon. Oppikurssi Evolla oli kaksivuotinen, mutta Silén vietti opistossa jostain syystä kolme vuotta, 1863–1866. Noina vuosina opiskelijoita oli yhtäaikaisesti vähän, ja huonon työllisyystilanteen takia vuoden 1866 jälkeen ei enää yhtään, joten opisto suljettiin 1868. Se avasi ovensa uudelleen 1874, jolloin metsänhoitajien työmarkkinat olivat jo laajentuneet riittävästi uusien ammattilaisten koulutusta ajatellen.

Silén toimi valmistumisensa jälkeen vuosina 1866–1869 metsähallinnon palveluksessa sotilasvirkatalojen metsien jakamisessa ja 27.5.1869 lähtien metsäpäällysmiehenä metsähallinnon Inarin hoitoalueessa. Tänä aikana hän solmi avioliiton (24.6.1871) Kittilässä Sofia Magdalena Erkkilän kanssa (s. 14.3.1851). 15.9.1877 hän sai vihdoin oman hoitoalueen (Ounasjoki), jonka metsänhoitajana hän toimi 20.5.1901 asti, jolloin haki eroa virasta itse. Ura oli varsin tyypillinen: aluksi kierrettiin eri tehtävissä ja alueilla, ja vuosien päästä päädyttiin oman hoitoalueen (alue)metsänhoitajaksi tai jopa tarkastuspiirin ylimetsänhoitajaksi. Vakituisessa virassa pysyttiin ja 1800-luvulla metsänhoitajat työskentelivät lähes poikkeuksetta metsähallinnon palveluksessa. Vain harvoja ammattilaisia työllistivät vielä tuolloin teollisuus, opetus tai yksityiset työnantajat. – Matrikkelitiedot kertovat lisäksi, että Frans Johan Frithiof Silén oli Societas pro Fauna et Flora Fennican jäsen ja julkaisi yhdistyksen julkaisusarjassa kaksi käsikirjoitusta: Blombiologiska iakttagelser gjorda i Kittilä lappmark (1905) ja Blombiologiska iakttagelser gjorda i Södra Finland (1906); molemmat julkaisut löytyvät digitoituina verkosta. – Silén kuoli Tammisaaressa 16.8.1912.

Luston valokuva-arkistossa on vuonna 1893 otettu kabinettikuva metsänhoitaja Frans Johan Frithiof Silénistä (V99008:1075). Kuvaa käytettiin ainakin metsähallinnon metsänhoitajia esittäviin kuvatauluihin. Vuonna 1893 metsähallituksen ylitirehtööri af Forsellesin jäädessä eläkkeelle hänelle lahjoitettiin kaikkia metsähallinnon silloisia metsänhoitajia esittävä taulu (E93087:1). Lisäksi tehtiin kuvatauluja tarkastuspiireittäin: Silénin hoitoalue kuului Kemin tarkastuspiiriin, jonka metsänhoitajat siis poseeraavat yhteisessä kuvataulussa (V99008:1156). Hakuja näihin kuviin voi tehdä osoitteessa kantapuu.fi (Hae kaikista, hakukenttään numero lainausmerkeissä, esim. "V99008:1075"). Kuvista voi myös tilata kopioita itselleen, ks. Kantapuun hinnasto (Lusto).

Silénin kollega Kemin tarkastuspiirissä, Sodankylän hoitoalueessa vaikuttanut metsänhoitaja G. W. Forsström, kirjoitti myöhemmin muistelmansa elämästään metsäherrana Lapissa. Näiden värikkäiden muistelmien kautta voi päästä lähelle niitä kokemuksia, joita Frans Johan Frithiof Silénilläkin varmaan metsänhoitajana Lapissa oli. Kirjaa näyttää saavan edullisesti ainakin antikvariaateista. Forsström, G. W. 1985 (1926), Metsäherrana Lapissa 1891–1926. Metsänhoitajan muistelmia. Oulu: Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen. Metsänhoitajien ammattikunnan historiaan voi perehtyä lukemalla Paaskoski, Leena 2008, Herrana metsässä. Kansatieteellinen tutkimus metsänhoitajuudesta. Helsinki: SKS.

Kommentit (1)

Ilkka kommentoi:

No nyt oli kattava ja laaja vastaus. Teillä on kyllä hieno palvelu. Kiitos siitä

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia