29.11.2016

Onko jossain tietoa siitä kuka oli paras turkulainen motintekijä 1942?

Vanhempieni jäämistöstä löysin tällaisen laatikon jossa on kuusi lusikkaa sisällä. Kiinnostavinta on kuitenkin tuo kannessa oleva laatta jossa teksti: parhaalle turkulaiselle motintekijälle 15.11.1942. Kysyisinkin onko jossain tietoa siitä kuka on ollut tämä paras motintekijä ja montako mottia hän on tehnyt?

Amanuenssi Sari Jantunen vastaa:

Valitettavasti en löytänyt nimeä parhaalle turkulaiselle motintekijälle. Uskoisin kuitenkin, että tieto voi löytyä Turun seudulla ilmestyneistä sanomalehdistä, sillä Turunmaan piirissä oli 8.11.1942 mennessä ottanut hakkuukilpailuun osaa peräti 3058 henkilöä. Vuoden 1942 valtakunnan hakkuumestariksi ylsi Vilho Kirppu Sippolasta, ja Turkua lähimmän, nimetyn työvoimapiirin eli Porin piirin, mestari oli Martti Kivijoki.

Sodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina pyrittiin herättämään kansalaisissa kiinnostusta metsätyöhön järjestämällä hakkuumestaruuskilpailuja. Kisaa käytiin aluksi kunnittain ja työvoimapiireittäin. Työpiirejä oli kaksikymmentä ja jokaisessa jaettiin kolme mestaruutta. Mestarit etenivät valtakunnallisiin hakkuiden loppukilpailuihin, joista ensimmäiset järjestettiin Helsingin Sanomien toimesta vuosina 1942 ja 1943. Vuosina 1944 ja 1945 hakkuumestaruuskilpailun järjestämisestä vastasi Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö (KulkM). Sotaa seuranneina taloudellisesti ja poliittisesti vaikeina vuosina kilpailua ei käyty vaikka sekä pinotavaran että metsureiden tarve oli suuri. Valtakunnalliset hakkuumestaruuskilpailut käynnistettiin uudelleen Saarijärvellä 1951 ja viimeiset kisat käytiin kolmen kilpailuttoman vuoden jälkeen Vierumäellä 1954.

Ensimmäinen hakkuumestaruuskilpailu alkoi 27.4.1942 klo 8.00 ja päättyi 2.5.1942 klo 18.00. Kilpailutulokseksi laskettiin kilpailupäivien keskimääräinen työtulos aisatuista haloista (=motti) ja/tai kuoritusta tai puolipuhtaasta paperipuusta, joka voi olla kuusta tai mäntyä. Työvoimapiirien parhaat saivat palkinnoksi joko 2000, 1000 tai 500 markkaa ja valtakunnan mestarit 10000, 5000 tai 3000 markkaa. Jokainen työvoimapiirin ja valtakunnan mestari sai palkinnoksi myös kunniakirjan.

Lähteet:
Metsälehti. N:o 46, 13.11.1942, Keskusmetsäseura Tapio.

Salovaara, Heikki. Valtakunnalliset Hakkuumestaruuskilpailut. Valtakunnallisten Hakkuumestaruuskilpailujen historiikki 1942-1954. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. 1995.

Wuoti, Einari. Mestaruuskilpailut puutavaran hakkuussa keväällä 1942. Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 9-10, lokakuu 1942, s. 221-223.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia