15.9.2018

Millainen on justeerin historia?

Justeerin historiaa haeskelin. Aikamääriä on niukasti ylipäätään netissä. Millä mies 1840-luvulla rymysi torpan korven keskelle, kaatoi puut, katkoi hirsiksi, veisti rakennuksia, kiskoi päreitä ym.?

Amanuenssi Marko Rikala vastaa:

Hei,

kiitoksia kysymyksestänne. Justeerien ja ylipäätään sahojen tulo kirveiden rinnalle ja tilalle puunkaatoon oli melko hidas prosessi. Erityyppisiä sahoja, mm. lankku- ja kaatosahoja, on hyvinkin ollut olemassa jo varhaisella rautakaudella ja antiikin Roomassa (jo kivikaudelta tunnetaan piikivestä työstettyjä sahamaisia työkaluja). Varsinaisesti vasta sahanterän kehittyminen ”hienommaksi” eli vähemmän karkeahampaiseksi noin 1700-luvulla sekä ohuempien terälevyjen valmistus teollisen vallankumouksen myötä 1800-luvun mittaan teräksen valmistusmenetelmien kehittyessä ja niiden massatuotanto merkitsivät nykyaikaisen kaatosahan läpimurtoa. Esimerkiksi englantilaisessa työvälinekuvastossa on myynnissä jo vuonna 1816 mm. tukinkaatosaha, ”justeeri”. Suomessa kahden miehen justeerit yleistyivät vasta noin 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Ahlström-yhtiön työmaalla Kauttualla oli Juha Maasolan mukaan käytössä justeereita jo vuonna 1880. Koko Suomessa justeeri yleistyi vasta seuraavan vuosisadan alussa. Yksi selittävä tekijä sahojen yleistymiselle teollisuuden tarpeisiin suoritetun puunkorjuun myötä oli puuraaka-aineen kasvanut arvo: kirveellä kaadettaessa kun jäi pitempi kanto ja hakatessa syntyi enemmän puunhukkaa kuin sahakaadossa. Metsätyömiehet ja maaseutuväestö vieroksuivat alkuunsa sahoja, kun oltiin vuosisatoja totuttu hoitamaan metsä- ja puutyöt kirveellä. Pokasaha kehittyi nykyiseen muotoonsa -  kummankin puolen pääpuut ja niiden välissä jänne, välipuu ja terä - 1930-luvulla, ja metallikaarisia kaarisahoja tuli Suomen kauppoihin laajemmalti vasta 1950-luvulla, jolloin jo ensimmäiset moottorisahatkin olivat saatavilla. Ruotsissa metallikaarisahat yleistyivät jo aiemmin. Länsinaapurissa kehitys oli justeerien leviämisessä vastaavanlainen kuin meillä, 1800-luvun lopulla ne enemmälti tulivat markkinoille, ensin USA:sta tuotuina yhden miehen malleina, ja kaikkiaan justeerien leviämiseen koko Ruotsiin meni sen parisenkymmentä vuotta.

Sahojen yleistymisen hitautta Suomessa kuvaa esimerkiksi Suomen Metsänhoitoyhdistyksen julkaiseman Tapio-lehden numerossa 6/1913 Aug. Mäkeläinen artikkelissaan ”Hiukan metsätyöaseista”. Kirjoittaja avaa artikkelinsa seuraavasti: ”Näkee vielä usein, miten pienviljelijä kaataa hirsiä yksinomaan kirveellä, tai kuinka näennäisesti edistyneemmänkin talon miehet lähtevät rankojen tai muiden kotitarvepuiden hakkuuseen vaan kirves kainalossa.” Vuonna 1899 Metsänystävä-lehteen ”Millä aseella ovat puut kaadettavat” -nimisen artikkelin kirjoittanut nimimerkki R. M. toteaa yleisimmän vastauksen tuohon kysymykseen olevan Suomenmaassa ”Kirveelläpähän tietenkin”. Tämän kaiken nojalla voitaneen sanoa, että 1840-luvulla sekä puunkaadossa, hirrenveistossa että muussa asiaan kuuluvassa askareessa ”metsätyöaseena” oli kirves eri tyyppeineen: hakkuukirveet, veisto- eli piilukirveet jne. Sahat yleistyivät vasta puolisen vuosisataa myöhemmin. Päreiden kiskonnassakin kirves ja kiilat olivat olennainen työväline kuten myös puukko pärepuun halkaisun ja sydänpuun poiston jälkeen tapahtuneessa pintapuun työstämisessä päreiksi.

Lähteet:

Holma, Jaakko 2006. Tutkimus käsisahojen historiasta kaatosahauksessa ja kahden miehen justeerisahan valmistaminen sekä huolto-ohjeet. Opinnäytetyö, Kymenlaakson amk.
Maasola, Juha 1996. Metsän mahti. Metsätöiden ja niiden oppimisen historiaa. Metsätähti: Jyväskylä.
”Millä aseella ovat puut kaadettavat.” Metsänystävä, 5. vuosikerta, N:o 2, 1899.
Mäkeläinen, Aug. 1913. ”Hiukan metsätyöaseista.” Tapio, 6. vuosikerta, N:o 6, 1913.
Sporrong, Bertil 2014. Från yxa till enmansmotorsåg. Mekanisering I nordiska skogar 1850 till 1950. Omakustanne.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia