7.2.2019

Mikä oli miehiään savotoiden "metsänhiihtäjä"?

Mikä on metsänhiihtäjä (metsähiihtäjä)? Lienee ollut savotoilla tärkeä tyyppi. Onko hän ollut jätkien ja kympin välissä vai mikä asema hänellä on ollut? Terävää päätä vai?

Amanuenssi Marko Rikala vastaa:

Hei,

kiitos kysymyksestä. ”Metsänhiihtäjä” on metsätyömailla käytetty nimitys kiertelevästä työnjohtajasta, joka tarkkaili hakkuu- ja ajomiesten työnjälkeä ja töiden sujumista sekä hakkuupalstoilla että varastopaikalla. Savotan hierarkiassa nämä metsänhiihtäjät sijoittuivat ylimpien työnjohtajien eli ukkoherrojen alapuolelle ja toisaalta työntekijäportaan yläpuolelle. Heitä voitiinkin nimittää apulaistyönjohtajiksi tai päälliköiksi. Metsänhiihtäjät olivat siis esimiesasemassa ja työskentelivät lähtökohtaisesti kuukausipalkalla, ns. kuukausimiehinä. Muita metsätyömaan kuukausipalkkalaisia olivat esimerkiksi savotan kassanhoitaja eli kasööri, mittaporukan miehet (kuten saksimies, ylösottaja, merkkimiehet jne). ja savotan muonavarastosta vastaava "hartsuherra".

Hakkuupalstoja metsätyömaalla usein hiihdellen kierrellyt työnjohtaja, metsänhiihtäjä, tarkasteli, olivatko kannot tarpeeksi lyhyitä, oliko puiden karsinta- ja kuorintajälki riittävän hyvää ja oliko hakkuumies katkonut rungon tukeiksi vaaditulla tavalla ohjeiden tai jakomiehen merkitsemien katkaisukohtien mukaisesti. Metsänhiihtäjä seuraili myös, oliko hakatuille palstoille jäänyt vielä leimattuja puita pystyyn tai oliko metsässä vielä ajamatonta puutavaraa. Jos kyseessä oli pinotavarasavotta, työnjohtaja piti huolen siitä, että pöllit olivat mittojen mukaisia, kuorittu asianmukaisesti ja ristikoitu metsään oikealla tavalla. Varastopaikalla eli laanilla hän tarkasti, että alue oli täytetty puilla riittävän suunnitelmallisesti tilankäytön kannalta, että tukit oli pinottu hyvin teloille, ja että pinojen alla oli aluspuut. Tällaisia hakkuiden valvontatehtäviä oli metsäyhtiöiden palkkalistoilla olevien työnjohtajien lisäksi osin myös metsänvartijoilla, ja heitä voitiin samalla tavoin nimittää hiihtomiehiksi tai ”metsänhiihtäjiksi”.

Lähteet:
Puttonen, Frans Eemil 1980. Hävinneitä ja muuttuneita savotanmuotoja. Muistelmateos. Kuopio.
Snellman, Hanna 1996. Tukkilaisen tulo ja lähtö. Kansatieteellinen tutkimus Kemijoen metsä- ja uittotyöstä. Oulu: Pohjoinen.

Kuvalähde:
Lusto / Harri Rikalan kokoelma / kuvaaja H. Rikala

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia