6.11.2019

Milloin puutavaran mittauksessa siirryttiin jaloista ja tuumista metrijärjestelmään?

Milloin siirryttiin jalka- ja tuumamitoista metri- ja senttimittoihin tukkien teossa?

Amanuenssi Marko Rikala vastaa:

Kiitos kysymyksestä. Siihen, milloin metsätöissä ja puutavaran mittauksessa siirryttiin jalkamitoista metrimittoihin, ei voitane antaa vastaukseksi täysin yksiselitteistä ja tarkkaa vuotta, saati sitten päivämäärää. Siirtymä on ollut vähittäinen. Puutavarakaupassa olivat Englannin mittayksiköt käytössä hyvinkin vielä 1960-luvulla, metrijärjestelmän ohella. Sentit ja metrit olivat kyllä löytäneet tiensä Suomessa tukkimetsiin ja puun mittaukseen jo 1800-luvun puolella, mutta raakapuun ja sahatavaran vientikaupan kautta - olihan esim. Iso-Britannia suomalaiselle metsäteollisuudelle merkittävä vientikohde - tuuma- ja jalkamitat olivat pitkään osa myös Suomen sisäisiä puumarkkinoita. Voitaneen sanoa, että lopullisesti metrijärjestelmä sai selkävoiton muista mittajärjestelmistä metsätöissä ja puunmittauksessa vasta 1970-luvulla.

Puutavaran mittausta koskevassa lainsäädännössäkin tämä kahtiajako mittausjärjestelmien välillä näkyi pitkään. Hallituksen esityksessä eduskunnalle uudeksi puutavaranmittauslaiksi vuoden 1968 valtiopäivillä ei oteta kantaa puutavaranmittauksen mittayksiköihin, mutta kaikki esitystekstin kohdat, joissa sivutaan mittayksiköitä, koskevat metrijärjestelmää (puhutaan mm. pinokuutiometreistä). Kyseistä lakia valmistelleen komitean mietinnössä vuodelta 1965 mainitaan muiden pohjoismaiden osalta, että esimerkiksi Norjassa oli kaupallinen puutavara jo vuonna 1928 annetun puutavaranmittauslain nojalla mitattava eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta metrisin mittayksiköin. Suomessa puolestaan vielä mainitun vuonna 1969 voimaan tulleen puutavaranmittauslain nojalla annettu puutavaran mittaussäännön sisältävä asetus säätää (1 §), että ”pyöreän puutavarapölkyn … [k]uutiomäärä ilmoitetaan kuutiojalan sadasosina tai kuutiometrin tuhannesosina”. Kotimaisessa lainsäädännössä ei siis tuolloinkaan vaadittu yksiselitteisesti metrijärjestelmän käyttöä. Varhaisemmassa puutavaranmittauskomitean mietinnössä vuodelta 1936, jolla valmisteltiin edellistä puutavaranmittauslakia (voimaan vuonna 1938), todetaan lainvalmistelutekstissä mittayksiköistä: ”… laillinen mittayksikkö pituutta mitattaessa on metri…”, mutta ”[p]uutavarakaupassa saa käyttää myös englannin mittoja jalkaa, tuumaa ja tuuman osia”.

Niinpä esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen päätöksessä puutavaran mittauksessa käytettävistä muuntoluvuista ja kuutioimistaulukoista (annettu 2.5.1969) on mukana vielä jalka- ja tuumamitoille (eli ns. englantilaisille mitoille) laadittuja muuntokerrointaulukoita kuorettoman puutavaran teknillisen kiintomitan muuttamiseksi todelliseksi kiintomitaksi. Pääosin päätökseen sisältyvissä puutavaranmittaustaulukoissa käytetään kylläkin tuolloin jo metrijärjestelmän mukaisia mittayksiköitä: cm, m, ja kiinto-m³.

Kuvalähde: Lusto/Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma/kuvaaja: Teuvo Kanerva.

Lähteet:

Puutavaranmittauskomitean mietintö. Komiteanmietintö 5/1936. Helsinki (1936).

Puutavaranmittauskomitean mietintö. Osamietintö 1. Silva Fennica 118. Suomen Metsätieteellinen Seura, Helsinki (1966).

Metsäntutkimuslaitoksen päätös puutavaran mittauksessa käytettävistä muuntoluvuista ja kuutioimistaulukoista. Folia Forestalia 57. Helsinki (1969).

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia