21.5.2014

Vaikuttaako auringon aktiivisuus puiden kasvuun?

Puussa näkyy muutama hitaamman kasvun jakso,väli noin 10 vuotta..Onko johtunut auringon pilkuista??Puu nostettu Itä-Suomessa, lammen pohja liejusta..

Museoassistentti Marko Rikala vastaa:

Hei,

mielenkiintoinen kysymys, kiitos siitä. Maanpäällisten asioiden lisäksi myös auringon aktiivisuuden vaihtelu vaikuttaa maapallon ilmastoon ja täten puidenkin kasvuun. Auringon aktiivisuudessa tutkijat erottavat toistuvia 11-vuotisia syklejä, jotka huipentuvat aktiivisuuden huippuvaiheeseen eli ns. aurinkomaksimiin. Puunäytteessänne säännöllisesti n. 10 vuoden välein erottuvat heikomman kasvun jaksot siis sopisivat auringon 11-vuotiseen sykliin. Selvää joka tapauksessa on, että auringon aktiivisuudella on merkittävä roolinsa maapallon ilmastovaihteluissa, kuten jäljempänä selostetaan.

Auringon 11-vuotisen syklin kulku ja syntymekanismi on seuraavanlainen: auringon plasmakerroksessa tapahtuu jatkuvasti ylös alas liikkuvaa konvektiovirtausta, joka laskee ja nostaa plasmaa aikaansaaden voimakkaita magneettikenttiä. Plasma liikkuu yhtä lailla myös sivusuunnassa, sillä aurinko pyörii akselinsa ympäri. Aktiivisuussyklin huippuvaihetta lähestyttäessä auringon magneettikentät menevät ristiin ja solmuun toistensa kanssa ja repeytyvät ennen pitkää auki aurinkomaksimivaiheessa. Tällöin plasmaa ja ns. aurinkotuulta sinkoaa kauas avaruuteen. Törmätessään maapallon magneettikenttään tämä hiukkasvirta auringosta saa aikaan revontulet, joita näkyy maan napa-alueilla eniten juuri auringon aktiivisuussyklin huippuvaiheessa.

Auringonpilkut puolestaan syntyvät, kun aurinkomaksimin lähestyessä ja magneettikenttien sekoittuessa kuuma plasma ei pääsekään nousemaan auringon pintaan kaikkialla tasaisesti. Tällaiset ”estyneet alueet” erottuvat auringon pinnalla auringonpilkkuina, jotka siis ovat muuta pintakerrosta viileämpiä, sillä niiden kohdalla pintaplasma jäähtyy suhteessa pilkkua ympäröivälle alueelle nousevaan tuoreeseen, tulikuumaan plasmaan. Viileys on toki tässä tapauksessa suhteellinen käsite: auringon pintalämpötila on 5 500 °C luokkaa, ja auringonpilkuissa ”vain” 3 000 °C. Auringonpilkut ovat siis jäähtyneen plasman laikkuja auringonpinnalla.

Tutkijoiden mukaan auringonpilkkujen esiintymistiheys ei kuitenkaan noudata edellä mainittua 11 vuoden sykliä, vaan harventuu tällä hetkellä vuosi vuodelta. Tämä viittaa siihen, että auringolla on toinenkin, pidempi sykli, joka aiheuttaa maapallolla viileiden ja lämpimien jaksojen vuorottelua n. 64-95 vuoden välein. Esimerkiksi 1600-luvulla maapallolla koettiin ns. pieni jääkausi, jolloin Lontoossakin Thames-joki jäätyi ja tuolloin kasvaneiden mäntyjen vuosilustot kielivät erikoisen huonoista kasvuoloista (kapeat vuosirenkaat). 1600-1700 -luvulla auringonpilkut katosivatkin aikalaislähteiden mukaan lähes tyystin n. 70 vuoden ajaksi, mikä aiheutti maan ilmaston viilentymisen. Tätä kutsutaan ns. Maunderin minimiksi. Auringonpilkkujen esiintymisen maksimi- ja minimivaiheet vaihtelevat tutkijoiden mukaan n. 200 vuoden välein. Nykypäivinä auringonpilkut ovat siis taas vähenemässä, ja mm. venäläinen tutkija Abdussamatov on ennustanut, että n. 2040-luvulla olisi edessä jopa pieneen jääkauteen verrattava kylmä jakso, noin yhden asteen lasku vuoden keskilämpötilassa. Oikea jääkausi koittaisi vasta keskilämpötilan laskettua viisi-kuusi astetta vuotta kohden, eli sitä ei ole näköpiirissä.

Lähde: Mauri Timonen, Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema. Haastattelu Lappilainen-lehdessä, vko 34/2011 (toimittaja Tapani Niemi).

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia