22.1.2015

Mitä tiedätte kertoa Metsämarssi-laatasta?

Sain käsiini täysmetallisen laatan, koko noin 20 x 15 cm. Laatan alareunassa on teksti metsämarssi 1950. Mitä tarkoitusta varten, kenelle ja kuinka paljon tällaisia laattoja on tehty?

Amanuenssi Sari Jantunen vastaa:

Metsämarssi-laatta on palkinto, joka annettiin sille voittoisalle maakunnalle, pitäjälle tai asutuskeskukselle, joka Metsämarssin aikaan 15. – 20.6.1950 sai ko. alueen metsälöiden kokonaismäärään verrattuna eniten henkilöitä vähintään yhden päivän ajaksi metsätyöhön mukaan. Metsätyöksi katsottiin hakkausalan raivaus ja laikutus, istutustaimistojen vapauttaminen ja mahdollisesti muu taimiston hoito, metsäojien perkaus, karsiminen, pätevän ammattimiehen johdolla suoritettu kulotus sekä istutus ja kylvö.

Maakuntien välisen kilpailun voitti Itä-Savon metsänhoitolautakunta. Maakuntien välisessä kilpailussa palkittiin lisäksi Pohjois-Savo, Pohjois-Häme, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Lappi.

Pitäjien välisessä kilpailussa reliefilaatan kunniakirjoineen saivat Siilinjärvi, Paimio, Vesanto, Rautavaara, Suonenjoki, Tervo, Kuru, Karttula, Kuopion mlk, Rantasalmi, Jämsänkoski, Karjalan Tl, Metsämaa, Honkilahti, Vahto, Uukuniemi, Sauvo ja Rusko. Lisäksi Kainuussa arvottiin yksi palkinto pitäjien kesken, tämä voittaja ei ole tiedossa.

Asutuskeskusten välisessä kilpailussa reliefipalkintoja jaettiin Varkaudelle, Tampereelle, Lahdelle, Äänekoskelle, Kajaanille, Raahelle, Hangolle ja Joensuulle.

Lähteet eivät kerro valmistettujen laattojen kokonaismäärää.

Metsämarssi oli osa metsätaloudellista valistustyötä, jonka tarkoituksena oli yksityismetsien puuntuotannon kohottaminen metsänhoidollisin toimenpitein. Metsämarssilla pyrittiin herättämään innostusta metsänhoitotöihin ja antamaan metsänomistajille opastusta metsätöiden suorittamisessa.

Reliefilaatassa oleva Metsämarssin tunnuskuva - pohjana sahattu mäntykiekko vuosirenkaineen ja kaarnoineen sekä sen päällä latvakasvain - symboloi puun pituus- ja paksuuskasvua, jotka lopulta yhdessä muodostavat metsien tuoton. Metsänhoitaja ja taiteilija Aarno Liuksialan suunnitteleman tunnuksen haluttiin symboloivan ajatusta 'työtä omassa metsässä'. Tunnusta käytettiin myös erilaisissa painotuotteissa sekä marssin rahoittamiseksi 20 mk:n hintaan myydyissä rintaneuloissa.

Lähde: Keskusmetsäseura Tapio. Metsämarssi 1950. Selostus Metsämarssin tarkoituksesta, toteuttamisesta ja tuloksista. 1950.

Metsämarssiin liittyvää aineistoa on tallennettu Lustoon sekä valokuvina että esineinä: http://www.kantapuu.fi/searchall.php  hakusana metsämarssi.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia