6.3.2015

Mistä on Kenkäveron pappilan seinät tehty?

1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettiin Mikkelin Kenkäveron pappilan päärakennus. Rakennus oli "...rakenteeltaan harvinainen...seinät tehtiin lappeelleen asetetuista, vesisahatuista petäjälankuista, joiden kerrotaan olleen peräisin Läsäkosken sahalta." Kysynkin: Miten rakennuksen seinät oikein tarkkaan ottaen on tehty ja mitä tarkoittaa vesisahaaminen? Minkä kokoisia lankkuja oikein käytettiin?

Näyttely- ja projektipäällikkö Pekka Lehonkoski vastaa:

En tunne Kenkäveron pappilan päärakennuksen rakenteissa käytettyjen lankkujen kokoa, mutta 1800-luvun loppupuolella sahattiin myös huomattavan järeää sahatavaraa. Aikaisemmin vientiin menevän sahatavaran minimileveys oli 12 tuumaa, mutta 1800-luvulla sahatavaramittojen vaihteluväli kasvoi. Silloin saatettiin sahata esimerkiksi 4 tuumaa paksua sahatavaraa leveydeltään 7-11 tuumaa. Kenkäveron tapauksessa lankkujen maksimileveys saattaisi olla 8-9 tuumaa eli 20-23 senttiä. Paksuus on ollut luultavimmin 3-4 tuuman luokkaa, koska ohuemmasta tavarasta tehtynä lankkujen määrä ja työkustannus kasvoi. Paksumpaa lankkutavara kutsutaan jo pelkaksi. Sinänsä pelkasta tehdyt rakennukset eivät ole harvinaisia. Esimerkiksi metsähallitus teki siirrettäviä metsäkämppiä pelkoista 1950- ja 1960-luvuilla.

Kenkäveron pappilassa käytetyt lankut saatiin Läsäkosken vesisahalta, eli vesisahaus tarkoittaa tavallista sahausta, jossa koneiston käyttövoimana on koskivoima. Läsäkosken tuotanto vietiin vientimarkkinoille Mikkelin kautta, joten syy lankkujen käyttöön on saattanut olla sahatavaran helppo saatavuus. Edullisin tapa tehdä rakennuksen runko1860-luvulla olisi ollut perinteinen hirsirakentaminen, mutta oliko silloin ollut hankala löytää rakentajia suuren rakennuksen tekoon tai oliko tarjolla edullinen erä Läsäkosken lankkua? Tähän voi löytyä vastaus seurakunnan arkistosta tai Kenkäveron historiaa selvittäneiltä tutkijoilta.

 

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia