30.3.2015

Minkä arvoinen on Metsämarssi-laatta vuodelta 1950?

Vintin tyhjennyksessä löysin Metsämarssi-laatan vuodelta 1950. Onkohan tällä mahdollisesti rahallista arvoa?

Intendentti Leena Paaskoski vastaa:

Vuonna 1950 järjestetty Metsämarssi oli osa aikansa metsätaloudellista valistustyötä. Se oli yksittäinen tempaus 15. – 20.6.1950, tavoitteena yksityismetsien puuntuotannon lisääminen metsänhoidollisin toimenpitein ja kansalaisten  innostaminen tähän työhön. Kuuden päivän aikana Metsämarssiin osallistui yli 480 000 henkeä, ja metsänhoitotöitä tehtiin yli 60 000 hehtaarin alalla.

Metsänhoitaja ja taiteilija Aarno Liuksialan suunnittelema Metsämarssi-laatta on palkinto, joka annettiin sille voittoisalle maakunnalle, pitäjälle tai asutuskeskukselle, joka Metsämarssin aikana 15. – 20.6.1950 sai ko. alueen metsälöiden kokonaismäärään verrattuna eniten henkilöitä vähintään yhden päivän ajaksi metsätyöhön mukaan. Metsätyöksi katsottiin hakkuualan raivaus ja laikutus, istutustaimistojen vapauttaminen ja mahdollisesti muu taimiston hoito, metsäojien perkaus, karsiminen, pätevän ammattimiehen johdolla suoritettu kulotus sekä istutus ja kylvö. Maakuntien välisen kilpailun voitti Itä-Savon metsänhoitolautakunta, ja lisäksi palkittiin Pohjois-Savo, Pohjois-Häme, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Lappi. Pitäjien välisessä kilpailussa reliefilaatan kunniakirjoineen saivat Siilinjärvi, Paimio, Vesanto, Rautavaara, Suonenjoki, Tervo, Kuru, Karttula, Kuopion mlk, Rantasalmi, Jämsänkoski, Karjalan Tl, Metsämaa, Honkilahti, Vahto, Uukuniemi, Sauvo ja Rusko. Lisäksi Kainuussa arvottiin yksi palkinto pitäjien kesken, tämä voittaja ei ole tiedossa. Asutuskeskusten välisessä kilpailussa reliefipalkintoja jaettiin Varkaudelle, Tampereelle, Lahdelle, Äänekoskelle, Kajaanille, Raahelle, Hangolle ja Joensuulle.

Lisätietoa Metsämarssista: Keskusmetsäseura Tapio. Metsämarssi 1950. Selostus Metsämarssin tarkoituksesta, toteuttamisesta ja tuloksista. 1950.

Metsämarssiin liittyvää aineistoa on tallennettu Lustoon sekä valokuvina että esineinä, ja niitä voi hakea osoitteessa http://www.kantapuu.fi/searchall.php, hakusana metsämarssi. Luston kokoelmissa on kaksi tällaista laattaa. Niiden museoarvo perustuu tähän sotienjälkeisen ajan metsätaloudellisen valistustyön kulttuurihistorialliseen kontekstiin. Museoarvolla tarkoitetaan esineen arvoa museotyön kohteena, museolle ja museon käyttäjille, koko yhteiskunnalle. Se perustuu siihen, miten hyvin esine välittää niitä kulttuurihistoriallisia ja muita merkityksiä, joiden tallentamiseksi ja välittämiseksi se on museoon siirretty. Koska museoarvoa ei mitata taloudellisilla perusteilla, esineiden rahallisen arvon arvioita kannattaa pyytää esimerkiksi antiikkikauppiailta.

 

 

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia