Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Leimapaperi kirjekuorena
leima 6kop myös kohopainettuna
Keisarillisen senaatin prokuraattorille Helsingissä
Vanhassa reveneessä kirjekuoressa on sisäpuolella leima 6kop - myös kohopainettuna lisäksi kahdella eri tavalla leimatttu nimi/paikka? "Mannér" (ensimmäisestä kirjaimesta ei oikein saa selvää onko M vai CM vai CH...) ja toisessa näistä leimoista vuosiluku 1841. Kirjeen on ollut ilmeisesti virkakirje, osoitepuolella on teksti Prokuratorn o Kejserlige Senatun för Finland Embref No 6948 Hfors. Kirjekuori on löydettu oikeuskanslerinviraston huoneen lattiapalkin alkat v. 1961. Minua kiinnostaa tietää onko tuo nimi jonkun henkilön sukunimi vai paikkakunta ja miksi tuo 6kop postimaksu?leima on kirjekuoren sisäpuolella. Ja vielä, onko tällaisella kirjekuorenpalasella muuta kuin muistoarvo?
Pirjo Mattila vastaa:
Kysymyksessä on ns. leimapaperi, johon leimaveron määrä eli 6 kopeekkaa on merkitty sekä koholeimalla että musteleimalla. Se ei ole siis postimaksu. Paperi on taiteltu kirjekuoreksi ja lähetetty mitä ilmeisimmin virka-asioissa prokuraattorille, oikeuskanslerin edeltäjälle autonomian aikana. Virkaa hoiti vuosien 1822–1854 välillä Carl Johan Walleen.
Leimapaperit valmistettiin leimapaperikonttorissa, jonka kamreeri leimasi paperit omalla musteleimallaan. Vuonna 1841 otettiin käyttöön uuden mallinen leimapaperi. Tällöin kamreerina toimi Carl Johan Lannér, jonka leimat näkyvät kuvassa. Juuri vuonna 1841 tuli mukaan tuo toinen, soikion muotoinen leima. Tässä asussa leimapaperit olivat käytössä melko lyhyen aikaa, ne menettivät kelpoisuutensa jo kesäkuun lopussa 1843. Siinä mielessä kuori saattaisi olla kiinnostava kohde keräilijälle. Lisäksi paperilla on ollut useampia valmistajia, joiden vesileimat luultavasti myös löytyvät kuorelta.
Tietoa leimamerkeistä ja leimapapereista löytyy esimerkiksi teoksesta B.-E. Saarinen, Suomen ja Ahvenanmaan leimamerkit ja leimapaperit. Erikoisluettelo 1998. Postimerkkiliikkeissä tunnetaan yleensä myös tätä keräilyalaa, joten jos olet kiinnostunut myyntimahdollisuuksista, kannattaa käydä näyttämässä kuorta.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
16.5.2024