Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Postitiet
Hei, teen pientä tutkimustyötä Viipurin ja Olavinlinnan välisistä tieyhteyksistä 1400-1700-luvuilla. Siihen liittyen haluaisin kysyä: mitä tietä pitkin kulki Viipurin ja Olavinlinnan välinen posti, kun vuonna 1638 Suomen postilaitos oli perustettu? Oliko se reitti Viipuri-Ruokolahti-Puumala-Savonlinna? Ruotsin vanhin postikartta-kuvasta, joka on postimuseon sivuilla, sain käsitykset, ettei posti siinä vaiheessa kulkenut ihan Savonlinnan asti. Kartta on kyllä niin pieni, etten oikein saanut selvää. Onko säilynyt mitään tietoa matkan varrella asuvista postiljooneista? Mistä lähteestä voi lukea asiasta tarkemmin?
Soile Siltala vastaa:
Pohjoismaiset Postimuseot ovat vuonna 2004 julkaisseet yhteistyössä kirjan Pitkin Pohjolan postiteitä, ISBN 87-90768-14-0.
Sen mukaan Savonlinnan postikonttori on perustettu 1640-luvulla. Tie Viipurista Savonlinnaan on raivattu 1400-luvun loppupuolella ja se kulki nimenomaan Ruokolahden ja Puumalan kautta. Postitaloja Viipurin ja Savonlinnan välillä olivat Kilpeenjoki, Terävälä, Penttilä, Meltola, Immalanjärvi, Inkilänmäki, Haukilappi ja Kallislahti.
Lisää tietoa Suomen postihistoriasta saat lukemalla peruslähteitä, joita ovat esimerkiksi J-P Pietiäisen Suomen postin historia 1-2, 1988, ISBN 951-47-1065-7, ISBN 951-47-1066-5 ja Jutikkala - Nurmio - Osmonsalo: Suomen postilaitoksen historia 1638-1938, I-III, sekä vanhimpien postinhoitajien osalta Ernst Grapen Postkontor och postmästare, 1951.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
16.5.2024
Kommentit (1)
Reijo Moilanen kommentoi: