Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Maalaiskirjeenkantolinjojen numeroleimat
Missä oli käytössä numeroleimat 2366 ja 2537?
Sanna Oikarinen vastaa:
Numero 2366 on ollut käytössä linjalla Bromarvin plt - Solböle. Postimuseolla on lakkautettujen maalaiskirjeenkantolinjojen kortisto, ja kortistosta löytyy linjalle kortteja alkaen 1.3.1958. Tällöin linjaa on kuljettu jalkaisin ja polkupyörällä. Seuraavat kortit vuosilta 1970 ja 1971 kertovat käytössä olleen mopedin, ja 1975 ja 1978 linjaa on jo kuljettu autolla.
Numero 2537 taas on ollut linjan Tenholan pt - Olsböle - Svenskby - Finnby - Vestankärr - Hölklöt - Stillböle - Malarby - Trollshovda käytössä. Vuoden 1958 kortti kertoo linjaa ajetun autolla, ja seuraavassa kortissa mainitaan kuljetustavaksi taksi, itsenäinen yrittäjä.
Olemme luovuttaneet suuren postipiireissä ylläpidetyn kortiston Kansallisarkistoon. Sieltä voitte saada vielä tarkempaa tietoa, esimerkiksi maalaiskirjeenkantajien nimet ja vuosittaiset sopimukset. Kustaa Lakanen 1950-luvulla ja viime vuosina Matti Pesonen ovat tehneet maalaiskirjeenkantolinjoista kattavia tutkimuksia ja koosteita. Niistä nämä tiedot löytyvät tiivistetyssä muodossa. Kyseiset käsikirjoitukset ja julkaisut ovat käytettävissä ainakin Postimuseon kirjastossa.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys