Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Postilähetysten käsin leimaaminen
Aikaisemmin kaikki kirje- ja korttilähetykset leimattiin postitoimiston paikkakunnan kertovalla leimalla. Onko postitoimistoissa vielä tällaisia leimasimia ja saako niillä leiman esim. filateliaan liittyvään postitukseen?
Sanna Oikarinen vastaa:
Nykyään lähetykset käsitellään lähtökohtaisesti koneellisesti muutamassa postikeskuksessa keskitetysti. Tällaisia postikeskuksia on Helsingissä, Oulussa ja Kuopiossa. Lähetykset leimataan siis lajittelukeskuksissa eikä toimipaikoissa, joista lähetykset lähtevät. Joissakin toimipaikoissa käsileimasin kuitenkin saattaa edelleen olla, mutta lähetysten leimaaminen ei varsinaisesti kuulu palvelupisteissä työskentelevien toimenkuvaan.
Käsin leimattujen lähetysten käsittely vaatii koneleimaamisesta erillisen manuaalisen käsittelyprosessin. Tällöin käsin leimatut lähetykset pitäisi lähettää jo leimauspaikasta erillisenä eränä lajittelukeskukseen, jotta käsileiman päälle ei paineta enää koneleimaa. Lähetysten käsittely käsin, leimaaminen mukaan lukien, ei ole taloudellisesti järkevää.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys