Kysy meiltä Suomen postihistoriasta, filateliasta ja postikorteista! Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman kuvaa. Postimuseon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen kahden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta, yleisinä lomakausina vastausaika saattaa kuitenkin olla pidempi. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Huomioithan, että museo ei anna esineistä tai keräilykohteista hinta-arvioita. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Paljon hyödyllistä aineistoa itse tutkittavaksi löydät myös Postimuseon tietokannoista sekä verkkosivuilta! Katso esimerkiksi leimakirjatietokanta, digitoidut postihallinnon kiertokirjeet, postimerkkiselain ja Postimuseon verkkosivujen tietoa ja tarinoita -osuus sekä Finna.fi-palvelussa julkaistut Postimuseon kokoelmat.
Lisää tietoa palvelusta.Postinkulku Kokkolaan 1930-luvulla
Hei! Tarvitsisin tietoa postin käytännöistä 1930-luvulta Pohjanmaalla. Tuliko posti johonkin postitoimistoon/pisteeseen ja noudettiin sieltä? Jos, niin missä tällainen sijaitsi Kokkolassa. Oliko postinkantajia? Kuinka usein viikossa posti tuli yksityistalouteen? Kuinka kauan kesti kirjeen matka Helsingistä-Kokkolaan? Onko olemassa jotain kirjallisuutta aiheeseen liittyen? Kiitokset!
Soile Siltala vastaa:
Hei,
Kokkolan posti perustettiin viimeistään vuonna 1644 nimellä Gamla-Carleby. 1930-luvulla se oli posti- ja lennätinkonttori ja sijaitsi osoitteessa Rantakatu 6. Posti saapui Kokkolaan junalla vähintään kuusi kertaa päivässä (postivaunu Vaasa-Oulu ja Oulu-Vaasa kummastakin suunnasta päivä- ja yöjunalla sekä lisäksi Seinäjoki-Oulu-Kemi postiljoonivaunu kerran päivässä kummastakin suunnasta). Rautatieasemalta postit kuljetettiin postikonttoriin 1930-luvulla autokyydillä. Postilinja-autoja käytettiin maantiekuljetuksiin siellä, missä rautateitä ei ollut.
Kokkolassa postiljoonit jakoivat kirjepostin kaksi kertaa arkipäivisin, myös lauantaisin. Posti kulki Helsingistä Kokkolaan yhden päivän aikana, eli se jaettiin lähettämistä seuraavana arkipäivänä. Luonnollisesti kaupunkialueella oli kirjelaatikoita, kuten nykyäänkin, joihin lähettäjä voi jättää postimerkillä varustetut kirjeensä - niitä ei siis tarvinnut välttämättä viedä postikonttoriin. Kirjelaatikot tyhjennettiin kerran tai kaksi kertaa päivässä. Kirjeenvaihto oli paljon nykyistä vilkkaampaa, puhelimen ja lennättimen käyttö yksityishenkilöiden viestinnässä oli melko poikkeuksellista.
Perusteokset postin historiaan tutustumiseksi ovat Jukka-Pekka Pietiäisen Suomen postin historia 1-2, 1988 ja Jutikkala-Nurmio-Osmonsalon Suomen postilaitoksen historia I-III, 1938.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
16.5.2024