Kysy museolta! Suomen maatalousmuseo Sarka vastaa kysymyksiisi maatalouden historiasta ja välineistä sekä museon toiminnasta. Voit kysyä kuvan kanssa tai ilman, vastaamme kysymykseesi sähköpostilla muutaman viikon kuluessa. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Oluttynnyri
Kuva päältä mutta sitten alhaalla kyljessä on pyöreä reikä myös
Hei meillä on vanha puinen astia, kirnun mallinen kylläkin, mutta kansi on kiinteä/ei irrotettavissa ja päällä on kuitenkin neliskanttinen pieni luukku jossa samanmuotoinen kansi ja sitten kyljessä alhaalla pieni pyöreä reikä. Voita ei tällä ole voitu kirnuta kun iso pyöreä kansi ei ole avattava, vain tuo neliskanttinen reikä, niin mitähän tällaisellä on ennen tehty?
Kokoelmatyöntekijä Maileena Vaajoensuu vastaa:
Kuvan perusteella rautavanteinen kimpiastia on oluttynnyri. Neliskulmainen aukko tynnyrin päällä on täyttöaukko ja reikä sivussa juoksutusreikä, joka on suljettu tapilla.
Vanhempi olut- tai kaljaperinne Suomessa jakautuu kahteen alueeseen. Savossa ja Karjalassa valmistettiin voassaa ruisjauhoista ja maltaista. Olut kävi avoimessa tynnyrissä ja valmistui parissa päivässä. Nk. jauhokalja on vanhempi ja alkukantaisempi tapa panna olutta. Kenties yhtä vanha kuin ohran ja rukiin viljely ylipäätään.
Länsi-Suomessa käytettiin oluenpanemiseen ohramaltaita ja/tai ruismaltaita josta valmistettiin mäski. Mäski kaadettiin valumaan kaukaloon, eli kuurnaan, kirkas vierre otettiin talteen, sekoitettiin humalaveteen ja pantiin käymään oluthiivan avulla. Noin vuorokauden kuluttua olut laskettiin tämän kaltaisiin tynnyreihin käymään vielä pariksi viikoksi.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys