14.1.2022

Miten ennen sai kylien yhteismaita raivata viljelysmaiksi?

Miten ennen (keskiaika ja uusi aika) sai kylien yhteismaita raivata viljelysmaiksi? Ymmärtääkseni kylän alkuperäisen väestön jälkeläiset muodostivat jakokunnan, jolla oli oikeus kylän alueen metsiin. Pystyikö kuka tahansa heistä raivaamaan metsästä lisää maata viljelykseen ja miten sarkajako vaikutti uusiin maihin? Monesti kuulee "isoista" ja "varakkaista" maataloista. Miten maatalo pystyi kerryttämään tällaisessa yhteisössä varallisuutta (miten enemmän maata paransi hänen olojaan).

Museolehtori Kirsi Laine vastaa:

Kylän tiloilla oli oikeus käyttää jakokunnan yhteismaita kotitarpeisiinsa. Jos tarvittiin täsmällisempää määrittelyä, oikeus yhteismaihin määräytyi tilojen verolukujen suhteessa eli eniten veroa maksaneella tilalla oli suurin oikeus samalla tavoin kuin sarkajakoisilla pelloilla ja niityillä. Lainsäädäntö ei oikeastaan tuntenut yhteismaiden raivaamista ollenkaan. Käytännössä raivauksia yhteismaille tietysti tehtiin, vaikka peltojen laajennusta tapahtui myös sarkajaon rajoissa sarkoja jatkamalla, koska peltoaitaus oli yleensä tehty viljelyssä olevaa alaa laajemmaksi. Lainsäädäntö tunnusti tosiasiat 1734, jolloin yhteismaiden raivaukset määrättiin tehtäväksi katselmuksen jälkeen. Katselmuksella huolehdittiin siitä, että yksi tila ei vallannut kaikkea parasta raivauskelpoista maata, vaan siitä määrättiin osuudet kaikille osakkaille verolukujen suhteessa. Käytännössä katselmuksia ei aina tehty, ja tilojen pelto- ja niittyalojen suhteet muuttuivat. Tällaisiin tilanteisiin törmättiin usein isojaon (1757 alkaen) yhteydessä, sillä verolukuja käytettiin isojaon jakoperusteena. Jos jakokunnassa oli riittävästi maata ja tilojen väliset raivausten erot voitiin tasoittaa raivauskelpoisella maalla, ”ylimääräisiä” raivauksia tehnyt tila sai pitää raivaustyönsä tulokset. Jos raivauskelpoisesta maasta oli niukkuutta, tila saattoi menettää oikeudettomat yhteismaille tekemänsä valtaukset. Yhteismaiden yksityistäminen isojaossa vapautti raivaamisen.  

Esimodernin ajan maankäytöstä tarkemmin väitöskirjassani Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750 - 1850.

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia