Vanhaan aikaan tynnyrit valmistettiin Suomessa yhdestä puusta kovertamalla. Tällaisissa astioissa säilytettiin arvokkaimpia tuotteita kuten siemenviljaa ja kaljaa. Kaupungeissa kimpiastiat olivat yleisiä jo keskiajalla. Kimpiastioiden valmistus yleistyi myös talonpoikaistalouksissa 1600-luvulla, jolloin myös tynnyreitä alettiin valmistaa kimpitekniikalla. Vanha kovertamisen tekniikka ei kuitenkaan unohtunut, vaan näitä umpipuisia astioita valmistettiin vielä 1800-luvulla. Lainajyvästöissä viljaa säilytettiin tynnyreissä, säkeissä ja laareissa. Laarit olivat vanhaan aikaan suuria kannellisia laatikkomaisia astioita. Viljamittana tynnyri oli 1600-luvulla n. 145 litraa ja myöhemmin 1700-luvulla otettiin käyttöön uusi tynnyrinmitta joka oli n. 165 litraa.