Ragnhild Glans (1900-1985) oli kirjatyöntekijäpari Viktor ja Aina Glansin tytär. Hän syntyi ja asui koko elämänsä Helsingissä. Vuosina 1914-1926 hän toimi valokuvaaja Tyyne Böökin ateljeessa Helsingin Siltasaaressa apulaisena ja oppilaana, ja oppi valokuvausammatin käytännössä. Oppilasaikanaan Glans osti halvan Agfa-merkkisen kameran, ja vedosti joskus omiakin kuviaan laboratoriossa.

Kulutusosuuskuntien Keskusliiton julkaiseman Kuluttajain lehden (myöhemmin Me-lehti) valokuvaajaksi Glans päätyi sattumalta. Hän oli Työväen Pursiseuran jäsen, ja oli tutustunut seuran puitteissa lehden päätoimittajaan Hannes Uksilaan. 1920-luvun loppupuolella lehdet alkoivat yleisemminkin palkata kuukausipalkkaisia valokuvaajia, ja Uksila värväsi Glansin Kuluttajain lehteen. 

Vielä 1920-luvulla oli hyvin yleistä, että valokuvaajat saivat opin ammattiinsa perinteisellä mestari-oppipoika-mallilla. Siltasaaren ateljeetaan vuodesta 1913 pyörittänyt Tyyne Böök oli niin ikään saanut aikanaan oppinsa valokuvaamoissa. Hän osallistui aktiivisesti valokuvaajien järjestötoimintaan, ja ainakin Suomen Valokuvaajain liiton kokouksissa kuvaajat tarjosivat toisilleen kuvausalan koulutusta. Lyhyiden kurssien lisäksi oppia ammennettiin kirjallisista valokuvausoppaista. Ragnhild Glans kertoo vuonna 1979 Demari-lehteen tehdyssä haastattelussaan, että kävi keskusliitolla työskennellessään ammattikurssin sekä Ammattienedistämislaitoksella että Ateneumissa, mutta ei "kummassakaan vallan erityistä uutta enää oppinut".

Valokuvaaminen oli naisille melko yleinen ammatti jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien, etenkin naimattomille naisille, jollainen Ragnhild Glanskin oli. Ateljeevalokuvaus ja valokuvausapulaisen työ rinnastettiin käsityöläisammatteihin, joita pidettiin naisille yleisesti soveliaina ja kunniallisina. Varhainen lehtikuvaus sen sijaan oli syystä tai toisesta pitkään miesten aluetta. Ehkä syinä olivat lehtikuvaajan liikkuva työ joskus vaarallisissakin tilanteissa, sekä usein raskaan kaluston kuljettaminen. Millaisia kuvia Ragnhild Glans otti Kuluttajain lehteen, on vaikea jälkikäteen selvittää. Lehdessä oli artikkeleita keskusliiton ja osuuskauppojen toiminnasta, mutta myös mm. uutisia, matkakertomuksia ja uutuustuotteiden esittelyä. Lehdissä kuvaajia ei juuri mainita, eikä keskusliiton arkistoluettelo ole säilynyt.

Oliko Glans sitten Suomen ensimmäinen naislehtikuvaaja? Ainakin ensimmäisiä. Otamme lisätietoja mielellämme vastaan.

Lähteet:

"Tsuppari pantiin tekemään valokuvia". Raghild Glansin haastattelu. Demari 23.8.1979 

Komulainen, Jorma (toim.): Lehtikuvan aika. Suomalaisen kuvajournalismin vuodet. Kaleva Kustannus Oy, Oulu 2000

Autti, Mervi: Etsimessä neitikulttuuri. 1900-luvun alun valokuvaajanaisia Rovaniemellä. Musta Taide, Helsinki 2010