Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Onko museolla Nancy Pietisen ja muiden 1940-50-lukujen naiskuvaajien teoksia?
Onko Valokuvataiteen museon kokoelmissa Nancy Pietisen kuvia? Törmäsin pariin hänen ottamaansa kuvaan muistaakseni 1950-luvun alkupuolelta olevassa Kamera-lehdessä. Kuvat olivat Hilja Raviniemen kirjoittaman artikkelin kuvituksena ja näkisin kernaasti lisää. Olen mukana feministisesti orientoituneessa valokuvaajaryhmässä ja olisi kiinnostavaa tutkailla minkälaista kuvaa 1940-50-luvun naiset tekivät.
Löysin Leena Sarasteen Valo, muoto vai elämä -nimisen tutkimuksen Suomen kameraseurojen historiasta, ja siitä kävi ilmi Raviniemen perustaneen Helsingin Kameraseuraan erillisen Tyttöjen kerhon, ilmeisesti vastapainoksi "maskuliiniselle, tekniikkakeskeiselle illanviettomallille". Olisin hyvin kiinnostunut myös muista tuon ryhmän kuvaajien töistä. Saraste mainitsee nimeltä Mirjam Kaliman ja Doris Allénin.
Amanuenssi Sofia Lahti vastaa:
Nancy Pietisen kuvia on negatiiveina museolla runsaasti, vedoksia vain muutama. Samoin Mirjam Kaliman ja Doris Allénin vedoksia on pieni erä. Hilja (Hili) Raviniemen vedoksia kokoelmissamme on yli 200 kappaletta.
Valokuvausharrastus oli pitkään miesvaltaista ja aika tavalla vielä sivistyneistön toimintaa. Kielitaito oli tarpeen alan tietouden hankkimisessa. Vasta 1950-luvulla maisterien valta väistyi. Naisia - joiden koulutuksesta tai ammatista ei sanottu mitään, toisin kuin miesten - oli esim. Amatörfotografklubben i Helsingforsin (AFK) jäsenistössä 1930-luvulla n. 10%, ja voidaan olettaa että muissakin kameraseuroissa on ollut saman verran naisjäseniä.
Leena Sarasteen tutkimuksiinsa tekemistä julkaisuluetteloista löytyi nopeasti 31 aktiivista, menestynyttä naiskuvaajaa 1940-50-luvuilta. Heillä on ollut kuvia isoissa näyttelyissä, esim. Camera pro Patriassa (jota ei koskaan ripustettu) tai Zagrebissa Uuden Euroopan kansojen näyttelyssä, tai heidän kuviaan on julkaistu Foto- tai Fotovalo-lehdessä, Kameralehdessä, Suomen valokuvaajassa, tai Kameran taidetta-, Fotografisk årsbok- ja Hymy lapselle -kirjoissa.
Kameraseuran hegemonia-aseman takia sen jäsenet ovat olleet eniten esillä. Kaksoisjäsenyyskin oli suosittua varsinkin ammattilaisten Suomen valokuvaajain liiton ja Kameraseuran tai AFK:n kesken. Jos haluat jatkaa aiheen tutkimista, Saraste suosittelee hyvinä tietolähteinä Kameralehtiä ja Kameraseuran uutisia; jälkimmäisessä kerrotaan mm. Raviniemen perustamasta tyttöjen kerhosta. Alla listattujen lisäksi valokuvaajanaisia oli enemmänkin, mutta kaikkien toiminta ei näy kilpailuissa tai julkaisuissa.
Lista Leena Sarasteen julkaisutiedostoista kerätyistä valokuvaajanaisista:
Aavamo-Silfverberg, Tyyne
Aho, Claire
Allén, Doris
Borgman, Kirsti
Carpelan, Lis
Havas, Impi
Hildén, Karin
Kalima, Mirjam
Kanninen, Margit
Kataja, Elli
Kuvasiskot: Marjala, Eila ja Ekman, Margit
Lahtinen, Tellervo
Lindqvist, Sari
Luoma, Marjatta
Martinmaa, Salme
Oulasvirta, Ester
Pietinen, Nancy
Raviniemi, Hilja
Riekkola, Marja-Liisa
Sarvela, Kirsti
Savia, Tyyne
Schalin, Maire
Silvanto, Marja
Simanainen, Salme
Söderholm, Märtha
Thusberg, Heta
Tiirikkala, Petra
Toivonen, Martta
Uhlenius, Eja
Weöres, Marjatta
Osan listan kuvaajista löydät Kuka kuvasi? -verkkopalvelustamme, josta voi hakea tietoa ennen 1950-lukua toimintansa aloittaneista suomalaisista ammattikuvaajista ja keskeisistä valokuvauksen harrastajista.
Nancy Pietinen, 1945. Suomen valokuvataiteen museo.
Pietinen kuvasi mm. alastontutkielmia, maisemia ja asetelmia. Tämä kuva kuuluu hänen tunnetuimpiin teoksiinsa.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
