Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Saisinko tietoja Tampereella ja Orivedellä toimineista kuvaamoista?
1.Luin vastauksenne tamperelaisesta I. Nymanista, kiitos! Onko Tampereella toiminut myös valokuvaaja J. Nyman, ja jos on, koska? Minulla on pari kuvaa, joissa on ihan selvä J-kirjain. 2. Entä koska Tampereella toimi Rasmussen-niminen kuvaamo? Nimestä en tosin saa täysin selvää. 3. Koskahan Orivedellä toimi (Kerttu?) Liimola -niminen kuvaamo?
Tutkija Maria Virtanen vastaa:
Mukavaa, että olit löytänyt palvelustamme aiemman vastauksen, jossa käsiteltiin tamperelaisesta kuvaajaa Ida Nymania. Myös hallussasi olevat kuvat, joissa näyttää lukevan J. Nyman, ovat saman Ida Nymanin kuvaamia. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa i- ja j-kirjaimet kirjoitettiin usein niin, etteivät ne erotu toisistaan. Saattaa myös olla, että kirjapaino on tehnyt virheen ja painanut kuvan pohjukkeeseen i:n sijasta j:n.
Rasmussen-nimisiä kuvaamoita toimi pitkään Tampereella. Tanskalaissyntyinen Niels Rasmussen (1852-1911) perusti ensimmäisen nimeään kantavan kuvaamon Tampereen Hämeenkadulle 1886 ja toisen Kauppakadulle 1907. Niels Rasmussenin kuoltua hänen leskensä Pauline Rasmussen (1865-1944) jatkoi molempien kuvaamoiden toimintaa vuoteen 1917. Sen jälkeen kuvaamot siirtyivät pariskunnan pojalle Sigurd Rasmussenille (1892-1939), joka puolestaan jatkoi toimintaa Helsinkiin muuttamiseensa asti eli vuoteen 1927. Kuvaamoiden vaiheet ja omistussuhteet 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla ovat epäselvät. Ilmeisesti kuitenkin ainakin toinen kuvaamoista jatkoi toimintaansa ja nimikin oli edelleen N. Rasmussen. 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla tamperelaisen N. Rasmussen -kuvaamon omistivat Hulda Maria Olenius (s. 1893) ja Elli Aleksandra Inero (s. 1906). Lähettämäsi Rasmussen-kuvaamon kuva lienee tosiaan 1930-luvulta.
Orivedellä tiedetään toimineen ainakin 1930-luvulla valokuvaajan nimeltä Matti Liimola (s. 1874). Hänen toiminnastaan museollamme ei valitettavasti ole tarkempia tietoja.
Kuvaajia ja kuvaamoita koskevaa tietoa voi hakea myös Kuka kuvasi? -verkkopalvelustamme, jossa on mahdollista tehdä erilaisia hakuja esim. kuvaajan nimen perusteella, kuvaamoittain ja paikkakunnittain.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?
Kommentit (5)
Matti J Kaleva kommentoi:
Timo Suvanto kommentoi:
Maija-Liisa Mäkelä kommentoi:
Helena Ferchichi kommentoi:
Anonyymi kommentoi: