Tyyne Böökillä on uransa aikana ollut käytössään useampia erilaisia kameroita. Hänen päätyönsä oli muotokuvaus, johon Helsingin Siltasaarenkadulla sijainneessa ateljeessa käytettiin suurikokoista studiokameraa. Aluksi ateljeehen oli saatu välineistöä Erns Ovensénin valokuvaamosta, jossa Böök oli työskennellyt aikaisemmin. Böökin suuressa ateljeessa työskenteli myös apulaisia, jotka toteuttivat osan kuvauksista kuten asiakkaan kotona tehdyt kuvaustyöt, ja tähän tarkoitukseen oli varmasti olemassa kevytrakenteisempi kamera. Ateljeesta - tosin ei kameroista - julkaistiin vuonna 1919 kuva ja juttu Naisten Ääni -lehdessä.

Böökin käyttämää välineistöä ei valitettavasti ole säilynyt, mutta Valokuvataiteen museon AV-arkistossa on Tyyne Böökin haastattelu, jossa Böök muistelee käyttäneensä ateljeessa 12 x 16 cm:n kokoisia lasinegatiiveja ja ottaneensa aina kaksi levyä (=negatiivia) kustakin asiakkaasta. Haastattelu on vuodelta 1962, jolloin hän oli jo luopunut valokuvausammatista ja kameroistaan.

Huhtikuussa 1918 Böök lähti Helsingin kadulle dokumentoimaan taistelujen jälkiä, ja tuolloin hänellä on täytynyt olla mukanaan pienempi, kannettava kamera; näiden kuvien negatiivikoko on 9x12 cm.