Sakkolan Kiviniemessä on tosiaan toiminut valokuvaamo, ehkä useampikin. Sakkolan Kiviniemellä Kasarmilassa on toiminut ammattikuvaajana vuonna 1899 syntynyt valokuvaaja Arvi Eemil Valtonen. Valtosen tarkoista työskentelyvuosista ei ole tietoa, mutta hän on hyvin todennäköisesti toiminut paikkakunnalla 20- ja 30-luvuilla. Myös A.E. Valtosen isä Matti Valtonen (s. 1876) työskenteli Sakkolassa valokuvaajana. Kiviniemen Kasarmilassa on myös toiminut vuodesta 1937 lähtien valokuvaamo Suopelto, jonka omistaja oli Väinö Johannes Suopelto. Ei ole tietoa, työskentelikö A. E. Valtonen jossakin vaiheessa Suopellon valokuvaamossa. Nämä tiedot löytyvät nyt elokuusta 2013 alkaen myös verkosta Kuka kuvasi? –palvelusta, jota on nyt täydennetty mm. tiedoilla karjalaisista valokuvaajista.

Valokuvaamojen taustafondit olivat joko käsin Suomessa maalattuja tai ulkomailta tilattuja teollisesti tuotettuja tuotteita. On siis mahdollista, että Viipurin valokuvaamo Kalevassa ja toisaalta Valtosella Sakkolassa oli käytössä samanlaiset, esimerkiksi Saksasta tilatut taustakankaat. Hyvin mahdollista on myös se, että kyseessä todella on sama taustakangas: kuvaamojen rekvisiitta vaihtoi omistajaa kuvaamojen omistajanvaihdosten ja konkurssien myötä. Kyläkuvaajat saattoivat myös ostaa suurempien ateljeiden vanhoja fondeja edullisemmin kuin tilata tai teettää uusia. Irma Savolaisen mukaan 1910-luvulle tultaessa koristeellisten taustakankaiden käyttö alkoi vähentyä, ja 1920-luvulla taustakulissit olivat käyneet jo melko harvinaisiksi esimerkiksi turkulaisissa valokuvaamoissa. Viipurin Kalevassakin on saatettu luopua muodin muuttuessa turhiksi ja vanhanaikaisiksi koetuista taustakankaista, jotka on sitten myyty eteenpäin Sakkolaan. Erikoistutkija Jukka Kukkonen arvelee, että valokuvaamo Kalevan kohdalla vanhasta fondista luopumiseen ovat saattaneet vaikuttaa myös vuoden 1918 tapahtumat. Kalevasta muodostui ensisijaisesti sisällissodan punaisen osapuolen kuvaamo, ja kyseistä fondia käytettiin punaisten henkilökuvien taustakankaana. Sodan jälkeen kuvaamossa saatettiin haluta aloittaa puhtaalta pöydältä ja luopua vanhasta, sodan leimaamasta fondista, joka sitten jatkoi elämäänsä toisessa kuvaamossa.

Lähteet: Savolainen, Irma. Taiteilijoita, käsityöläisiä ja taivaanrannanmaalareita - turkulaiset valokuvaajat vuoteen 1918. Turun maakuntamuseo 1992. s.88.
Jukka Kukkonen ja Elina Heikka (toim.). Punamustavalkea. 1918 kuvat. Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 24. Avain 2008.