Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Hakaristilippu Helsingissä – postikortin aihe ja ajoitus?
Mikä vuosi? Mikä tapahtuma?
Amanuenssi Anni Wallenius vastaa:
Postikortin kuva liittyy Helsingissä vuonna 1940 järjestettyyn Suomi-Ruotsi-Saksa -yleisurheilumaaotteluun. Olympiakisojen peruunnuttua Olympiastadionilla kilpailtiin Suomi-Ruotsi-Saksa -kolmimaaottelussa 7.–8.9.1940. Valokuvaaja Aarne Pietisen otos samasta tapahtumasta on Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmissa ja nähtävissä täällä. Myös Stadin ratikat –verkkosivustolla on julkaistu Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista peräisin oleva kuva Mannerheimintien (tuolloin Heikinkatu) varren lippuriveistä, nähtävissä täällä.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy -palvelussa on kyseiseen maaotteluun liittyvä kysymys ja vastaus. Kirjasto ohjaa lisälukemisen äärelle ja vinkkaa, että kaupunginkirjaston valikoimista löytyy kirjojen lisäksi myös äänitteitä ja liikkuvaa kuvaa kyseisestä maaottelusta. Kirjaston vastaus on luettavissa tästä linkistä.
Kolmimaaottelun vastaanottoa suomalaisessa mediassa on käsitellyt Joonas Turunen vuonna 2013 valmistuneessa poliittisen historian pro gradu –työssään ”Kolmimaaottelusta uuteen urheilevaan Eurooppaan? Suomen ja Saksan urheiluyhteistyö 1940–1942”. Joonas Turunen muotoilee maaottelun merkityksen tutkielmansa tiivistelmässä näin: ”Maaottelun kautta helsinkiläisille tulivat tutuiksi hakaristilippu ja Saksan kansallislaulu. [--] Kolmimaaottelussa kiteytyy useita kehityskulkuja. Suomi tarvitsi urheilua toipuakseen talvisodasta ja Saksa luodakseen suhteita sekä liittolaisiin että miehitettyihin maihin. Suomalaiselle lehdistölle maaottelu tarjosi vaihtoehtoista kirjoitettavaa sota-aikana. Saksan osallistumiseen suhtauduttiin pääasiassa innokkaasti. Urheiluyhteistyö syveni käsi kädessä sotilaallis-poliittisen lähentymisen kanssa, ja myös suomalaisille se oli hyvä väylä ylläpitää suhteita voimakkaaseen liittolaiseen.” Tiivistelmä ja koko tutkielma on luettavissa Helsingin yliopiston opinnäytetietokannassa tästä linkistä.
Kuvan ottajasta, helsinkiläisestä valokuvauksen monitoimimiehestä Vilho Setälästä voi lukea lisää museomme Kuka kuvasi -kuvaajatietokannasta tästä linkistä.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?