Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Voinko käyttää vanhoja ateljeemuotokuvia taideprojekteissani?
Ostin vanhoja eri ateljeissa otettuja muotokuvia vanhain tavarain liikkeestä. Kuvissa ei ollut vuosilukuja, mutta hiustyyleistä päätellen kuvat on otettu 1920-40-luvuilla. Voinko käyttää näitä kuvia osana omia taideprojektejani? Onko näissä jotain tekijänoikeuskysymyksiä, kun ateljeen nimi kuitenkin näkyy kuvissa? Kuvissa esiintyvien ihmisten nimiä ei ole näkyvillä.
Amanuenssi Leena Sipponen vastaa:
Hei,
tekijänoikeuskysymykset eivät ole ihan yksiselitteisiä. Aiheesta on luettavissa kollegani aiemmin kirjoittama, melko tyhjentävä vastaus täällä.
Tekijänoikeuslaki koskee nimenomaan teoksia, ja tällöin niin kutsuttu valokuvan suoja-aika raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta. Mikä kuva sitten ylittää teoskynnyksen, on tulkinnanvarainen asia.
"Tavallisiin" kuviin sovelletaan lähioikeutta, ja sen määrittämä suoja-aika on 50 vuotta valokuvan valmistusvuoden päättymisestä. Valtaosa kuvaamoissa otetuista potreteista tuskin ylittaä teoskynnystä.
Kuvissa esiintyvien henkilöiden yksityisyydensuoja on asia, jota on pohdittava eettiseltä kannalta. Riippuu varmasti paljon tavasta, jolla kuvia projektissasi käytät, mitä mieltä mahdollisesti elossa olevat kuvien henkilöt tai heidän omaisensa kuvien käytöstä ovat. Lain mukaan kuvattavalla ei kuitenkaan ole oikeuksia itseään esittävään kuvaan, ei vaikka kuva olisi tilattu. Tampereen Teknillisen yliopiston sivuilla on Jukka Korpelan aihetta avaava kirjoitus.
Monet valokuvataiteilijat ovat käyttäneet uusien teosten lähtökohtana vanhoja studiomuotokuvia tai kotialbumien kuvia, joita on löydetty museoiden kokoelmista, oman suvun komeroista tai vaikka kirpputoreilta. Useimmissa teoksissa kuvien henkilöiden tunnistaminen on vaikeaa tai mahdotonta, vaikka syynä lienevätkin ennemmin taiteelliset ratkaisut kuin taiteilijan pyrkimys suojella kuvattujen yksityisyyttä.
Nanna Hännisen teossarjassa Witnesses of the Others (2014) kuvien kasvot on peitetty, Marja Viitahuhdan kuvasarjassa 3 sisters (2013) vanhojen kuvien suikaleista on muodostettu uusia kasvoja.
Vanhojen muotokuvien negatiiveista uusia teoksia ovat muokanneet ainakin Jorma Puranen, Hannele Rantala ja Niina Vatanen. Niissä kuvan henkilön tunnistaminen on jo melko epätodennäköistä.
Suomen valokuvataiteen museo kannustaa taiteilijoita hyödyntämään kokoelmakuviaan. Parhaillaankin Galleria Augustassa Suomenlinnassa on esillä Interpreting the Frame -näyttely, jossa teoksia on syntynyt museon kuva-aineistojen pohjalta. Näyttely tullaan näkemään hieman muunneltuna myös museon näyttelytilassa Kaapelitehtaalla 3.3.-26.4. nimellä Reinterpreting the Frame.
Niina Vatanen: Näkymättömän naisen muotokuva, 2014. Suomen valokuvataiteen museo.
Teoksessa on käytetty harrastajakuvaaja Helvi Ahosen originaalinegatiiivia.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?