18.5.2015

Mitä visiittikorttikuvan otattaminen maksoi viime vuosisadan vaihteessa?

Mitä maksoi suhteutettuna nykypäivään valokuvan ottaminen 1900-luvun alussa Atelier Ernstissä Helsingissä?

Amanuenssi Leena Sipponen vastaa:

Atelier Ernst toimi Helsingin Aleksanterinkadulla 1904-1907. Kuvaamon hinnoista arkistossamme ei valitettavasti ole tietoa, mutta todennäköisesti se on noudatellut ajan yleisiä linjoja. Irma Savolainen on turkulaisia valokuvaajia käsittelevässä kirjassaan kartoittanut sikäläisten kuvaajien hintoja ja niiden suhdetta ajan palkkatasoon.
Visiittikorttien hinnat olivat jo niiden tullessa markkinoille 1860-luvulla huomattavasti aikaisempia valokuvatyyppejä halvemmat. Niiden räjähdysmäinen suosio vuosisadan loppua kohden toi alalle lukuisia uusia yrittäjiä, ja hinnat pysyivät edelleen kohtuullisina. Palkat nousivat, mutta kuvien hinnat pysyivät 1860-luvun tasolla. Lisäksi etenkin kiertelevät valokuvaajat suorastaan polkivat hintoja, ja myös kaupunkien ateljeet ajautuivat toisinaan hintakilpailuihin.

Turkulainen Ida Winblad, joka perusti kuvaamon 1898, julkaisi ensimmäisessä ilmoituksessaan koko hinnastonsa. Halvimmillaan visiittikortit maksoivat hänen liikkeessään seitsemän markkaa tusinalta. Samaan aikaan Strandberg -niminen kuvaamo pyysi tusinasta kahdeksaa markkaa.
Tilastokeskuksen rahanarvokerroin muuttaa 1900-luvun markat vuoden 2011 arvon mukaisiksi euroiksi. Yksi euro vastasi noin 4,3 markkaa, eli tusinan visiittikortteja on Winbladilta saanut alle kahdella eurolla. Rahan arvohan on toki suhteellinen käsite, eikä Tilastokeskuksen taulukko perustu ennen 1920-lukua elinkustannusindeksiin, vaan epävirallisiin erillistutkimuksiin. Savolainen kuitenkin kertoo kirjassaan, että "verrattaessa näitä hintoja Turun työväestön palkkoihin voidaan käyttää [Eino] Jutikkalan taulukkoa rautateiden konepajatyöläisten keskimääräisistä päiväpalkoista. Kyseisten työläisten palkat sijoittuivat suurin piirtein sekatyömiesten ja kirvesmiesten palkkojen keskivälille. Vuonna 1901 Turussa maksettiin rautateiden konepajassa päiväpalkkana 3,35 markkaa. Mikäli otetaan lähtökohdaksi Ida Winbladin käyntikorttikuvista pyytämä halvin hinta, konepajatyöläinen tarvitsi vain runsaan kahden päivän palkan saadakseen tusinan kuvia."

Lähteet:
Savolainen, Irma: Taiteilijoita, käsityöläisia ja taivaanrannanmaalareita. Turkulaiset valokuvaajat vuoteen 1918. Turun maakuntamuseon raportteja 15, 1992.

Jutikkala, Eino: Turun kaupungin historia 1857-1917, 1957.

Tilastokeskuksen rahanarvokerroin: http://www.stat.fi//til/khi/2011/khi_2011_2012-01-18_tau_001.html

Nuoren naisen visiittikorttikuva, Atelier Ernst, 1904-1907.

Suomen valokuvataiteen museo

Kommentoi tätä kysymystä

Kysy oma kysymys

Tulosta tämä kysymys

Kysymyksiä kuvina

Ladataan kuvia