Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Missä on julkaistu Inhan artikkeli valokuvauksesta?
I. K. Inha on kirjoittanut 1800- ja 1900-lukujen taitteen tienoilla johonkin julkaisuun perusteellisen kuvauksen valokuvaamisensa tekniikasta, muun muassa liikkeen pysäyttämisestä ja sen tallentamisesta. Olen silmäillyt artikkelin kopiota viime kesänä, ehtimättä sitä kuitenkaan lukea. Tunnetteko tuon kirjoituksen ja sen lähteen? Kiinnostaisi palata se lukemaan, vähintään tietää sen nimi ja julkaisun nimi.
Amanuenssi Sofia Lahti vastaa:
Inha on kirjoittanut valokuvauksen teknisistä kysymyksistä laajimmin artikkelissaan Valokuvaus matkoilla, joka on julkaistu alkujaan Suomen Matkailijayhdistyksen vuosikirjassa 1896. Artikkeli on julkaistu uudelleen teoksessa Valokuvan taide. Suomalainen valokuva 1842-1992 (SKS 1992). Artikkelissa hän vertailee erityyppisten kameroiden, negatiivimateriaalien ja kehityskemikaalien ominaisuuksia sekä antaa neuvoja valokuvausvälineiden kuljetuksesta ja matkapimiön pystyttämisestä.
Liikkuvan kohteen kuvaamisesta Inha kirjoittaa: "Käsikamerain vahvin puoli on eläväin kohtausten kuvaaminen, ja siihen ne ovatkin erinomaisia. Pikasulku ennättää kiinnittää levyyn nopeankin liikkeen." Hän toteaa myös, että negatiivikoko 9x12 cm on "riittävä pikakuviin liikkuvista aiheista", kun taas maisemakuviin tarvitaan suurempia levyjä.
Tammikuun 2016 loppuun asti Valokuvataiteen museon Kuvakulma-tilassa on esillä suuren Pimiö-näyttelymme osana esimerkkejä Inhan tuotannosta erilaisten filmikokojen ja vedostustekniikkojen näkökulmasta. Tervetuloa katsomaan!
Helsinki-kuviinsa Inha poimi kaupunkilaisten liikettä melko säästeliäästi. I.K. Inha, Helsinki 1908. Digitoitu alkuperäisestä lasinegatiivista. Suomen valokuvataiteen museo.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?