Suomi-nimisiä valokuvaamoja oli useita eri puolilla Suomea. Kuviesi tekijä lienee kuitenkin Kuvasuurentamo Suomi. Sen historiaa ei tiettävästi ole kukaan selvittänyt. Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa näyttää olevan yksi heidän 1900-luvun alkuvuosien visiittikorttikuvasta valmistamaansa suurennos. Lisäksi kokoelmissamme on antikvariaatista ostettu valokuvasuurennosten esittelykirja 1930-luvulta, jossa on myös käsin väritettyjä suurennoksia.

Olet tehnyt tarkkoja huomioita kuvistasi. Tekniikkana on varmaan ollut reprokuvaus. Visiittikortti on kuvattu uudelle negatiiville, jonka avulla on vedostettu uusi vedos. Hääkuvatraditio, korkeimpia säätyjä lukuunottamatta, on suhteellisen nuori. Kuvamanipulaatio puolestaan on vanhempaa kuin usein tullaan ajatelleeksi: hääkuvaan on tosiaan voitu yhdistää henkilöitä eri kuvista. Se kävisi ainakin niin, että molemmat kuvat kuvataan ja repronegatiivit vedostetaan. Sitten henkilöt leikataan vedoksista ja kuvataan uudelleen uudella taustalla ja vedostetaan jälleen negatiivista uusi vedos. Kuvien eroja voidaan häivyttää retusoimalla negatiivia tai yhdistettävää kuvaparia. Uudelleenkuvausprosesseissa kuvan yksityiskohdat vähenevät ja suurennoksia joudutaan usein voimakkaasti korjailemaan mustaliidulla tai lyijykynällä. Kätisyys vaihtuu mikäli negatiivi jossain vaiheessa käännetään väärin päin; peilikuvaksi. Se on saattanut olla sommittelun vuoksi harkittu toimenpide. Vaikutelma voisi olla kummallinen mikäli tuore aviopari jo hääkuvassa näyttäisi olevan selin toisiinsa ja katselevan kuvasta sivuille.

Uskoisin, että suurentamot ovat mainostaneet toimintaansa ja kuvat on toimitettu postitse. Jos katselisi systemaattisesti esimerkiksi 1930-luvun alun Suomen Kuvalehtiä tai joitakin valtakunnallisia sanomalehtiä, saattaisi löytää suurennusliikkeiden mainoksia.