Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Miten negatiiveihin tehtiin merkintöjä vuonna 1903?
Hallussani on 21 postikorttivalokuvaa, jotka on kuvannut amerikkalainen, vuosisadan alussa keisari Nikolai II:n toisena hovihammaslääkärinä toiminut Charles T. Searle. Kuvat on kuvattu suoraan postikorttikokoon vuoden 1903 heinäkuussa Imatrankoskelle suuntautuneen lomamatkan aikana.
Olen tähän asti ollut käsityksessä, että kuvat on kuvattu Kodakin Folding Pocket 3 A kameralla (1903), joka kuvasi postikorttikokoiselle negatiiville, ja että tuossa kamerassa oli takana pieni luukku, josta negatiiviin saattoi kirjoittaa kuvaustietoja. Jokaisesen kuvan negatiiviin on kirjoitettu kuvan tiedot (oheinen malli). Ilmeisesti Kodakin vuoden 1903 mallissa tuota luukkua ei sittenkään vielä ollut, vaan se tuli myöhempiin malleihin. Näyttäisi kuitenkin, että kuvien tekstit olisi kirjoitettu tuollaisen luukun kautta. Kaikki tekstit ovat oikeassa reunassa ”pystyssä”, kuten Kodakin myöhemmissä malleissa (1917?) tuo kirjoitusluukku sijoittui.
Osaatteko kertoa, kuinka hän viestit kuviin sai kirjoitettua? Näyttäisi siltä, että negatiivissa on varattuna tila kirjoitukselle. Oliko sellainen kamera jo olemassa? Tuskin hän niitä pimiössä kirjoitti? Kaikki kuvat on siis tulostettu suoraan valmiille postikorttipaperille (osoiteviivasto valmiiksi painettu).
Amanuenssi Anni Wallenius vastaa:
Niin kutsutun "autographic" -filmin patentoi keksijä Henry J. Gaisman vuosina 1913-1914. Filmimateriaalin ominaisuudet ja kameran takaosassa ollut "kirjoitusaukko" mahdollistivat sen, että kuvaaja teki vielä kehittämättömään negatiiviin merkintöjä kirjoituspuikolla, ja merkinnät tulivat näkyviin filminkehityksen yhteydessä. George Eastman kiinnostui keksinnöstä ja hankki patentin Kodakille. Ominaisuus otettiin käyttöön Kodakin tietyissä kameramalleissa vuonna 1914. Tätä ennen siis merkintöjen tekeminen negatiiviin heti kuvaustilanteessa ei ollut mahdollista. Kuitenkin oli suhteellisen yleistä, että negatiiviin tai repronegatiiviin tehtiin pimiössä merkintöjä kirjoittamalla tai raaputtamalla teksti suoraan negatiiviin. 1900-luvun alussa postikorttiformaatti alkoi nopeasti yleistyä. Muun muassa Kodak tuotti jo aivan vuosisadan alkuvuosina valokuvauksen harrastajille postikorttiformaatin valokuvapapereita, joiden kääntöpuolille oli valmiiksi painettu osoiteviivastot. Kyseessä olevassa kuvassa kuvaaja on siis oletettavasti kirjoittanut tekstin negatiiviin ja sitten valottanut kuvan valmiille postikorttiformaatin valokuvapaperille.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?