Kysy melkein mitä vaan valokuvasta – kuvan kanssa tai ilman! Mikäli kysymyksesi koskee valokuvassa esiintyvän rakennuksen, univormun tai vastaavan yksityiskohdan tunnistamista, osaavat kyseisten toimialueiden museot auttaa paremmin. Emme osaa tunnistaa kuvissa esiintyviä yksityishenkilöitä. Museot eivät myöskään anna hinta-arvioita.
Vastaus kysymykseesi saattaa löytyä jo kysy museolta -palvelusta, katso siis mitä on kysytty aikaisemmin. Suomen valokuvataiteen museon henkilökunta vastaa ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen noin viikon sisällä. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla.
Lisää tietoa palvelusta.Miten tulkita valokuvaamon leimaa ja signeerausta?
Vanhojen valokuvien tarkastelu ja tulkinta on mielenkiintoista työtä. Minulla on muutamia kuvia, joissa on valokuvattu isovanhempieni perhettä rannikkopaikkakunnalla Ranskan lounaisosassa. Aiheesta - lähinnä nuorimman lapsen iästä - voi päätellä, että tallennukset on tehty joskus 1908-1909 vaihteessa. Oleskelusta on myös kirjeenvaihtoa Kansallisarkistossa.
Kuvien määrittäminen liittyy kulttuurihistoriallisen tutkielman laadintaan. Menemättä kuvien sisältöön tai vedostustapoihin haluan omassa tiedustelussani keskittyä valokuvaamon signeerauksiin ja leimoihin:
Yhdestä kuvasta on tehty kestävälle pahvimateriaalille suurennos, johon valokuvaamo on kirjoittanut signeerauksen X. Rasmussen ja alle Tampere. X voisi olla A. tai ehkä N.
Erään originaalin takana on valokuvaamon leima, jossa alkukirjain on samoin vaikeasti tulkittavissa.
Tässä on sitten kysymykseni:
1) Mikä on museon mielestä signeerauksen alkukirjain?
2) Mikä mahtaa olla leimasimen alkukirjain?
3) Onko valokuvaamojen leimoista tehty jonkinlaista yhteenvetoa, kuten esim. taideteollisuudessa?
4) Mitä signeerauksen käyttö tarkoittaa? Onko valokuvaamo signeerannut suurennoksensa, vai onko mahdollista, että N. Rasmussen olisi käynyt Ranskan lounaisosassa joskus 1908-1909 aikoihin?
Kiitoksia arkistotyöläisille hienosta työstä!
Amanuenssi Sofia Lahti vastaa:
Niels Rasmussenin henkilö- ja kuvaamohistoria on pääpiirteittäin tiedossa, mutta on toki mahdollista, että hän on tehnyt Ranskan-matkan, josta tieto ei ole vielä kantautunut kuvaajatietokantaamme.
1) Signeeraus on samantapainen kuin 1930-luvun alkuun ajoitetussa kuvassa, joka liittyi aikaisempaan Kysy museolta -kysymykseen. Alkukirjain on kummassakin samalla tavoin viitteellinen, ja nimen alle on lisätty "Tampere". Vuonna 1909 kuvatussa kuvassa signeeraus voi vielä olla Nils Rasmussenin, mutta 1930-luvulla signeeraajan on jo täytynyt olla toinen. Rasmussenin Tampereen kuvaamon omistushistoriasta ilmenee, että kuvaamo jatkoi toimintaansa uusien omistajien hallussa vielä ainakin 1930-luvulle asti nimellä N. Rasmussen. Signeerausta on nähtävästi käytetty leiman tavoin, ei henkilökohtaisena allekirjoituksena.
2) Leiman alkukirjain on todennäköisimmin myös N. Nils Rasmussenin kuoleman (1911) jälkeen kuvaamon toimintaa jatkoivat hänen vaimonsa Pauline Rasmussen ja poikansa Sigurd Rasmussen, mutta tiettävästi hekin tosiaan pitivät kuvaamon nimen ennallaan.
3) Kuvaamojen historiaa Suomessa ei ole vielä tutkittu systemaattisesti. Tuollainen leima- ja signeerausarkisto olisi meillekin kullan arvoinen; samoin kuvaamojen taustafondit olisivat hyvin mielenkiintoinen vertailevan tutkimuksen aihe. Valokuvahistorioitsija Sven Hirn on kirjoittanut kuvaamoista jonkin verran teoksissaan Ateljeesta luontoon ja Kameran edestä ja takaa, mutta hän ei keskity kummassakaan Rasmusseniin.
4) Signeeraus on valokuvaamon vakuutus siitä, että se on kuvan tekijä. Jos alkuperäisestä visiitti- tai kabinettikorttikokoisesta kuvasta on tehty suurennos, originaalin signeeraus on voinut reprokuvauksen yhteydessä seurata mukana myös suurennokseen. Sen sijaan pidän epätodennäköisenä, että kuvaamo olisi signeerannut suurennoksen, ellei se olisi myös originaalikuvan tekijä.
Entä olisiko Niels Rasmussen voinut käydä Ranskassa kuvausmatkalla ja vedostaa siellä ottamansa kuvat kotiin palattuaan Tampereen kuvaamossaan? Meillä ei ole tietoa Rasmussenin matkoista, mutta tuo olisi periaatteessa mahdollinen selitys, jos kuvien sisältö osoittaa aukottomasti, että kuvat on voitu ottaa vain Ranskassa eikä esimerkiksi isovanhempiesi vieraillessa Suomessa.
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
Katso mitä on jo kysytty
Kuukauden kysymys
23.2.2024Voiko ajatella, että kuvan olisi ottanut helsinkiläinen kiertävä puistokuvaaja noin vuoden 1913 paikkeilla?
Uusimmat kysymykset
Milloin Atelier Universalin kuva olisi voitu ottaa?
Can you figure out the partly erased logo of the photographer/atelier?
Onko mahdollista arvioida millon kuva on otettu?
Löytyisikö tietoa miltä paikkakunnalta kuva on ja mikä kirkko näkyy kuvassa?
Löyykö sisäkuvia Kaartin kauppahallista?