Kysy meiltä työelämästä ja sosiaalihistoriasta! Työväenmuseo Werstas vastaa omaan tallennusalueensa kuuluviin kysymyksiin. Näitä ovat työväenliikkeeseen, ammattiyhdistyksiin, edistysmieliseen osuustoimintaan liittyvät kysymykset sekä sisällissodasta erityisesti punaisten puolen toimintaan liittyvät kysymykset. Samoin voit kysyä monenlaisen kansalaistoiminnan historiasta, niin ympäristö-, nais- kuin rauhanliikkeen sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiasta. Meiltä voi kysyä myös viittomakielisten historiasta ja Lenin-museon teemoista: Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja esimerkiksi neuvostonostalgiasta.
Halutessasi voit liittää kysymykseesi myös valokuvan. Osa kysymyksistä vastauksineen julkaistaan nimettöminä ja toimitettuina näillä verkkosivuilla. Vastamme kahden viikon kuluessa. Vastaus kysymykseesi saattaa jo löytyä sivuilta - katso mitä on kysytty aikaisemmin.
Lisää tietoa palvelusta.Epäpoliittinen työväenmusiikki
Työväen laulukirjoista löytyy maakuntalauluja ja isänmaallisia marsseja. Eivätkö työväen kuorot esittäneetkään työväenmusiikkia?
Leena Ahonen vastaa:
Musiikki oli työväen järjestökulttuurissa tärkeällä sijalla. Viihdeohjelmistot houkuttelivat työväentaloille väkeä, jolloin viihteen lisäksi mukaan saatiin mahdutettua poliittistakin viestiä. Soittokuntia tuettiin myös esimerkiksi tehdaspaikkakunnilla, koska tehdaspatruunat pitivät musiikkia kehittävänä harrastuksena työväestölle. Myös työväestön tavoitteena oli kehittää itseään henkisesti ja taiteellisesti.
1900-luvun alkupuolella työväen musiikkikappaleet olivat usein epäpoliittista. Työväen juhlamusiikkikin oli riippuvaista saatavilla olevista nuoteista ja siten julkaistuiksi päätyneistä taidemusiikin muodoista. Varsinkin kuoroille sovitettuja lauluja oli vähän. Toisaalta kyllä työväestökin valikoi kappaleensa omaan suuhun sopiviksi. Raittiusaate, isänmaalliset aiheet, kansanlaulut ja luonnosta kertovat laulut olivat työväestöllekin mieluisia. Suomen Työväen Musiikkiliitto (STM) panosti perustamisestaan lähtien työväen musiikkitarpeisiin sävelletyn ja sanoitetun musiikin edistäjänä mm. nuottikaupaan ja musiikkikoulutukseen panostamalla. Julistavan poliittisen laululiikkeen aika tuli vasta 1960-luvulla.
Lähteet: Keijo Rantanen 2020: Hymni työlle – Suomen Työväen Musiikkiliitto ja työväen musiikkiharrastus 1920–2020
Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki ja Sini Mononen (toim.) 2020:Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana
http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-7/tyon-orjat-sorron-yosta-nouskaa-tyovaen-laululiike/
Kommentoi tätä kysymystä
Tulosta tämä kysymys
